veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Valtaa ja vastuuta

Vesa Korpela

Eduskunta on hyväksynyt laajan lakipaketin verotusmenettelyn muutoksista. Pakettiin sisältyy paljon hyvää veronmaksajan kannalta, mutta keskeinen teema siinä on Verohallinnon työn sujuvoittaminen.

Tehokas hallinto on myös hallittavan edun mukaista, mutta vain, jos hallinto toimii aina oikein. Suomen Verohallinto on tehostanut toimintaansa kaksikymmentä viime vuotta tietotekniikkaa hyödyntämällä ja prosesseja sujuvoittamalla. Jokaisen lipun ja lapun tarkastamisesta on siirrytty riskien hallintaan ja analysointiin niin, että verotuksessa puututaan vain olennaisiin asioihin. 

Suomi on menossa kohti järjestelmää, jossa kansalaiset ja yritykset verottavat itse itseään. Hallinto keskittyy valvomaan veronmaksajien ratkaisuja ja rankaisemaan väärin toimineita. Tällainen toiminta edellyttäisi, että verosäännökset olisivat yksiselitteisiä ja pysyviä.

Yksinkertaistumisen sijasta lainsäädäntö monimutkaistuu ja taloudellisten ilmiöiden kirjo kasvaa. Verotuksen tulkintakysymysten lisääntyessä ja ratkaisukäytäntöjen muuttuessa verotusmenettely jättää veronmaksajan entistä enemmän yksin. Aikaisemmin veronmaksaja saattoi veroilmoituksella selvittää tulkintojaan, jolloin verottaja teki ratkaisun ja asia oli sillä selvä. Jatkossa veronmaksaja ei voi tietää, onko verottaja hyväksynyt veronmaksajan ratkaisun vai muuttuuko se vuoden tai kahden kuluttua.

Koska verotuksessa ei enää syynätä jokaista lippua ja lappua eikä ilmeisesti edes tarkisteta, onko veroilmoituksen yhteenlasku oikein, pelotellaan veronmaksajat varovaisiksi suunnattomilla veronkorotuksilla. Yksikin väärä luku veroilmoituksella voi maksaa kiireisen kirjanpitäjän vuoden palkan.

Aikaisemmin verotuspäätös oli sekä viranomaista että hallintoalamaista sitova ratkaisu. Kansalaisen suojelun ja palveluperiaatteen mukaisesti veronmaksajan vahingoksi tapahtunut virhe korjattiin aina, vaikka virhe olisi johtunut veronmaksajasta. Virheen korjaamista veronmaksaja saattoi vaatia reilun ajan, runsaat viisi vuotta.

Virhe veronsaajan vahingoksi korjattiin vain, jos virhe johtui veronmaksajasta. Jos veronmaksaja toimi oikein, mutta hallinto määräsi silti liian vähän veroa, virhe jäi hallinnon vahingoksi.

Vaiheittain lainsäädännöllä on lisätty verohallinnon mahdollisuutta muuttaa kerran tehtyä verotuspäätöstä veronmaksajan vahingoksi. Seuraava muutos koskee verotusta vuoden 2017 tuloista. Verottaja voi muuttaa jatkossa verotuspäätöstä, vaikka virhe ilmiselvästi johtuu verottajasta itsestään. 

Hallinnolle lainmuutoksella annettu valtakirja muutella kerran tehtyjä päätöksiä ja KHO:n salliva linja ankariin veronkorotuksiin ovat sellaisia välineitä, että niillä voidaan nujertaa pieni yritys ja karkottaa maasta vähän suurempi. Oikein käytettyinä ne ovat tehokas ase harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa.

Hallinto on nyt saanut toivomansa aseet. Onko sillä organisaationa ja onko sen jokaisella virkamiehellä viisautta käyttää näitä aseita oikein?  Suurin kysymys on, onko virkamiehillä selkärankaa olla käyttämättä niitä. Joskus tuntuu, että veronmaksajaa ohjataan ja kannustetaan juhlapuheissa, mutta kyykytetään ja rangaistaan käytännön verotustyössä.

Vesa Korpela on lakiasiain johtaja Veronmaksajain Keskusliitossa

Kirjoitus ilmestyy Taloustaidossa 14.9.2016. 

 

Kirjoittajasta

Vesa Korpela

Vesa Korpela on lakiasiain johtaja Veronmaksajain Keskusliitossa. Seuraa @vesa_korpela Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.