Donald Trumpin rynnistys Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa on saanut monet järkyttymään. Suurisuinen ja räväkkä ehdokas on laukonut suustaan mitä milloinkin, ja moni pohtii mihin hänen presidenttiytensä johtaisi. Trumpin menestystä ei pidä aliarvioida, joten sijoittajan kannattaa jo pohtia vaalien jälkeistä elämää.
Marraskuun vaaleihin on vielä aikaa ja tilanne voi muuttua esivaalien edetessä. Trumpilla on vastassaan demokraattien vahva varainhankintakoneisto. Hillary Clintonilla ja Bernie Sandersilla on molemmilla tähän mennessä vaalikassassa yli 100 miljoonaa dollaria. Myös toisella republikaaniehdokkaalla Ted Cruzilla on saman verran kasassa. Trumpin varainkeruu on jäänyt heistä hyvän matkan päähän. Kuinka paljon 4,5 miljardin dollarin varallisuudestaan hän haluaa käyttää kampanjointiin? Istuva presidentti Obama tarvitsi yli 700 miljoonaa dollaria molemmissa edellisissä vaaleissa.
Trumpin talouspolitiikasta ei ole vielä selkeää kuvaa. Talous ei ole noussut suureksi keskustelunaiheeksi kampanjoinnissa ja vaaliväittelyissä. Tosin myös muiden ehdokkaiden talouteen liittyvät näkemykset ovat jääneet harvoiksi. Aiheet jotka kuitenkin aina ovat amerikkalaisten äänestäjien mieleen, ovat verotus ja valtion menot.
Demokraattiehdokkaat kannattavat progressiivisen tuloverotuksen lisäämistä, kun taas republikaanileiri kannattaa kansallista tasaveroa. Terveydenhoitomenot ovat myös olleet kuuma puheenaihe pitkään ja Obaman läpi ajama rakenneuudistus on herättänyt republikaaneissa paljon vastustusta. Sitä saatetaan rukata, jos republikaani tulee valituksi. Liittovaltion budjettialijäämä on niin ikään supistunut mukavasti, joten Trump saattaa nähdä liikkumavaraa siinä.
Trumpin yksi keskeisiä suuria ajatuksia on amerikkalaisten edun ajaminen taloudessa ja politiikassa. Yhtenä keinona hän on esittänyt tullien ja maksujen asettamista tuotteille, jotka vievät työpaikkoja amerikkalaisilta. Monikansallisissa yrityksissä varmasti pohditaan jo nyt, mitä se tarkoittaisi globaaleissa alihankintaketjuissa ja kokoonpanotehtaissa. Suojatullien pystyttäminen löisi kuitenkin amerikkalaisten ajamia vapaan kaupan periaatteita vastaan ja johtaisi vastatoimenpiteisiin. Todennäköisesti myös neuvottelut TTIP-vapaakauppasopimuksesta ottaisivat aikalisän.
Yhdysvaltojen talouden riippuvuus viennistä on kuitenkin suhteellisen pieni ja matalin länsimaissa. Rajoitusten lisääntyminen maailmankaupassa saattaisikin johtaa suurempiin heilahteluihin valuuttamarkkinoilla. Trump ja vientiteollisuus olisivat varmasti tyytyväisiä dollarin heikkenemisestä. Sitä tosin säestäisi ulkomaisten sijoittajien vähenevä kiinnostus amerikkalaisiin korko- ja osakesijoituksiin.
Yleensä republikaaneja pidetään talouselämälle mieluisampina presidentteinä, vaikka tilastot eivät tätä väittämää kiistatta tue. Princetonin yliopistossa vuonna 2014 tehdyssä tutkimuksessa todetaan talouskasvun, työllisyyden ja osakemarkkinoiden olleen selkeästi parempia demokraattien aikana. Saattaa tosin olla, että republikaanit ovat useimmin saaneet perinnöksi suhdannehuipussa olevan talouden. Republikaanien ollessa vallassa on rahapolitiikka sen sijaan useammin löystynyt.
Tunnetusti Washingtonissa pitää olla ystäviä senaatissa, kongressissa ja lobbareiden piirissä. Trump joutuu valtaan päästessään tyynnyttelemään jakautunutta republikaanipuoluetta ja selättämään demokraattien vastustuksen. Syksystä tulee varsinainen poliittinen jännitysnäytelmä, sillä presidentinvaalien yhteydessä valitaan myös kongressiedustajat. Jää nähtäväksi kuinka paljon Trumpin puheista on retoriikkaa, joka kohtaa politiikan realiteetin. Alkujärkytyksen jälkeen elämä silti jatkuu.
Tomas Hildebrandt on Evli Pankin varainhoidon markkinastrategi ja seniorisalkunhoitaja
