veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Oletko sinä harvinainen superennustaja?

Antti Sivonen

Ennustaminen on opeteltavissa oleva taito, ei synnynnäinen ominaisuus. Mitä vaaditaan hyvään ennusteeseen?

1980-luvulla Pennsylvanian yliopison psykologian professori Philip Tetlock rekrytoi 284 asiantuntijaa tekemään poliittisia ja taloudellisia ennustuksia. Kaksikymmentä vuotta ja 82 361 ennustetta myöhemmin Tetlock esitteli havainnot kirjassaan*. Tulokset olivat asiantuntijoille kova kolaus. Keskimääräinen ennuste oli vain aavistuksen satunnaisennustetta parempi. Tikkaa heittävä simpanssikin ennustaa yhtä hyvin kuin asiantuntijat, kirjoitti muun muassa New York Times, the Economist ja Financial Times.

Alkuun simpanssivertaus ei Tetlockia häirinnyt. Toihan se hänen tutkimukselleen paljon näkyvyyttä ja Tetlockista tuli kuuluisa. Myöhemmin häntä alkoi huolestuttamaan, kun tutkimusta käytettiin perusteena sille, että kaikkien asiantuntijoiden ennusteet ovat arvottomia. Sitä käytettiin perusteena jopa sille, että ennustaminen itsessään on mahdotonta.

Tutkimuksen nyanssit katosivat kakofonian sekaan. Vähälle huomiolle jäi, että alle vuoden mittaisilla ennusteilla oli arvoa. Ennusteet tippuivat satunnaisennusteiden tasolle vasta yli kolmen vuoden päähän yltävissä ennusteissa. Toinen sivuutettu havainto oli tiettyjen ennustajien selvästi muita parempi osumatarkkuus.

Mikä erottaa nämä menestyksekkäät ennustajat pääjoukosta? Tästä kertoo herran seuraava kirja, vuonna 2015 ilmestynyt Superforecasting. Edellisen tutkimuksen tapaan Tetlock keräsi ryhmän ennustajia ja mitattasi ennusteiden tarkkuutta. Joukko oli laaja ja oli kirjava. Siihen lukeutui tuhansia osanottajia aina eläköityneistä putkimiehistä matematiikan professoreihin ja kotiäiteihin. Ensimmäisen tutkimuksen tulos toistui. Pienellä ryhmällä, niin kutsutuilla superennustajilla, oli muita huomattavasti parempi sihti. Ero oli tilastollisesti merkitseviä. Kyse ei ollut tuurista.

Tetlockin kantava teema on, että ennustaminen ei ole synnynnäinen lahja. Se on opittavissa oleva taito. Ennustamista ei tarvitse kuitenkaan mennä harjoittelemaan vuosikausiksi korkealle Himalajan vuoristoon. Mutta kurinalaisuutta ja todennäköisyyksiin perustuvan ajattelutavan se vaatii. Menestyvä ennustaja katsoo asioita useasta eri näkökulmasta ja muuttaa mielipidettään tapahtumien ja faktojen valjetessa. Lisäksi hän suhtautuu nöyrästi, jopa varovaisesti omiin kykyihin ennustaa monimutkaista maailmaa.

Tavanomaisesti ennusteet istutetaan yhteen kolmesta luokasta: jokin asia tapahtuu, ei tapahdu tai tapahtuu ehkä. Hyvät ennustajat eivät käytä tällaisia oikoreittejä. Mikään ei ole varmaa ja ”ehkä” on liian epämääräinen ollakseen hyödyllinen.

Jos väitän, että Espanja voittaa kesällä pelattavat jalkapallon EM-kilpailut – mitä se tarkoittaa? Tarkoitanko, että Espanjan voittotodennäköisyys on 80 %, 60 % vai 25 %. Hyvä ennustaja antaa ennusteelleen todennäköisyyden, mutta ei kahlitse itseään siihen. Hän päivittää todennäköisyyksiä jatkuvasti. Espanja-ennusteessa esimerkiksi harjoitusotteluiden, pelaajien seurajoukkue-esiintymisten ja loukkaantumisten perusteella.

Jos tunnistit itsesi tästä kuvauksesta, suosittelen lukemaan yllä mainitut kirjat ja liittymään Tetlockin ennustekilpailuun osoitteessa www.gjopen.com.

Antti Sivonen toimii salkunhoitajana Evli Pankin maailmanlaajuisesti sijoittavissa allokaatiorahastoissa.

Kirjoittajasta

Antti Sivonen

Antti Sivonen toimii salkunhoitajana Evli Pankin maailmanlaajuisesti sijoittavissa allokaatiorahastoissa.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.