veronmaksajat.fi

Kelpaako ilmainen raha?

Juhana Brotherus

Suomen valtio laski liikkeelle vuonna 2020 erääntyviä joukkolainoja tiistaina 19.1.2016. Lainan tuotto jäi pakkaselle -0,065 prosentiin. Sijoittajat toisin sanoen maksoivat valtiolle rahojen säilyttämisestä vajaaksi 5 vuodeksi. Järkeville kohteille luulisi riittävän rahoitusta.

Nurinkurinen korkotilanne tarkoittaa, että Suomen valtion kannattaisi toisin sanoen ottaa lainaa 5 vuodeksi, haudata rahat maahan odottamaan vuotta 2020 ja maksaa velat takaisin eräpäivänä maasta kaivettavilla rahoilla. Hieman jäisi tuottoa ylikin. Kai Suomesta löytyy nyt oheista järjetöntä esimerkkiä parempia investointikohteita?

Samaan aikaan Suomi painii historiallisen kaupungistumiskehityksen kanssa, työttömiä riittää ja talouskehitys matelee. Muuttoliike on vahvaa kasvukeskuksiin, mutta yhä jää avoimia työpaikkoja täyttämättä. Esimerkkejä löytyy huolestuttavan paljon (esimerkiksi tässä HS:n artikkelissa).

Työntekijät tai työttömäksi jäävät eivät ymmärrettävästi tahdo muuttaa työpaikkojen perässä, kun lisääntyvä ansiotaso valuu korkeampiin asumiskustannuksiin liki täysimääräisesti. Hallitus virittelee nyt uusia tukimuotoja ja -malleja houkuttelemaan rakennusyhtiöitä rakentamaan kohtuuhintaisia asuntoja.

Kaikille on kuitenkin selvää, että ainoa kestävä tapa hillitä rajua vuokrakehitystä ja asuntojen hintojen karkaamista on yksinkertaisesti rakentaa lisää. Kaikenlaisia asuntoja. Ja etenkin paikkoihin, jonne ihmiset ovat valmiita muuttamaan. VTT:n Asuntotuotantotarve selvitys kertoo ensi maanantaina 25.1.2016, minne asuntoja tarvitaan. Kovin paljoa ei varmasti yllätä, jos tarve keskittyy muutamiin kasvukeskuksiin pääkaupunkiseudun ja Tampereen johdolla. 

Kaavoituksen ja uudistuotannon käynnistämiseksi ja tueksi vaaditaan tietenkin kunnallistekniikkaa, liikenneinvestointeja, kouluja ja terveyskeskuksia. Vaikea nähdä, että tällaisten investointien tuotto jäisi mitenkään negatiiviseksi. Onko Suomella rohkeutta kaupungistua vai jätetäänkö ilmainen raha maahan mätänemään? 

Juhana Brotherus on Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti ja tutkimusjohtaja

Kirjoittajasta

Juhana Brotherus

Juhana Brotherus toimii Hypon pääekonomistina sekä tutkimusjohtajana ja keskittyy etenkin Suomen talouden ja asuntomarkkinoiden analysointiin ja ennustamiseen. Seuraa @JuhanaBrotherus Twitterissä. 

Blogeissa