Kymmenen vuotta sitten perintövero oli yksi vihatuimmista veroista. Sen jälkeen perintöverotuksen suurimpia epäkohtia on purettu ja asteikkoja alennettu.
Lähinnä avopuolisoita koskeneen III veroluokan poistaminen, veron alarajan tuntuva nosto, yleiset asteikkoalennukset ja puolisovähennyksen korotus tekivät perintöverotukselle hyvää – sen hyväksyttävyys lisääntyi. Kun kansalaiset kokevat jonkin veron hyväksyttäväksi, sitä ei yritetä kiertää eikä välttää.
Pian päättyvä vaalikausi on merkinnyt toistuvia korotuksia perintö- ja lahjaverotukseen. Vuonna 2011 lähisukulaisen korkein perintövero oli 13 %. Nyt vuonna 2015 se on 20 %. Perintöverotus on kiristynyt kaikilla perintöveroa maksavilla, mutta nousu on ollut hurjinta suuria perintöjä saavilla. Ahneella näyttää olevan sananlaskun mukainen kohtalo miljonäärien muuttaessa maasta.
Vaihtoehtona perintöverotukselle on esitetty luovutusvoittoverotusta.
Nykyisin omaisuuden myyjä maksaa vain omistusaikanaan syntyneestä arvonnoususta veroa.
Perintöveron korvaaminen luovutusvoiton verotuksella merkitsisi, että myös perittävän elinaikana tapahtunut arvonnousu tulisi verotettavaksi perillisen luovutusvoittona. Koska verotuksen kohteeksi joutuu myös rahanarvon muutos, on todellisen arvonousun vero enemmän kuin korotettu pääomatuloveroprosentti 33.
Perintöverotuksen korvaaminen luovutusvoittoverotuksella ei houkuttele, koska silloin verotuksen kohde muuttuisi osittain sattumanvaraisesti. Selvityksen mukaan perintöverosta luopuminen edellyttäisi oman asunnon luovutusvoiton verovapaudesta luopumista. Se kurittaisi kasvavia perheitä ja työn perässä muuttavia, jähmettäisi asuntokaupan ja hidastaisi taloudellista kasvua.
Vain myyntivoittoja verotettaessa perintönä sukupolvelta toiselle siirtyvä vauraus jäisi verotuksen ulkopuolelle. Käytännön elämässä viisi asuntoa perivän ei tarvitse myydä niistä yhtään eikä siten maksaa veroa, mutta viidenneksen yhdestä asunnosta perineen on se myytävä voidakseen jakaa perinnön.
Perintöverotus kohdistuu hetkeen, jolloin veronmaksajan varallisuus kasvaa. Koska varallisuus kasvaa, pitäisi veronmaksun olla helppoa. Veroteorioiden mukaan yksi hyvän verojärjestelmän tunnusmerkeistä on veronmaksukyvyn huomioon ottaminen. Yleensä perinnönsaajalla on veronmaksukykyä, mutta ei aina.
Aina peritty omaisuus ei ole heti realisoitavissa. Jos perityt varat ovat lesken käytössä oleva asunto tai toimiva yritys, realisointi voi olla vaikeaa tai mahdotonta.
Yrityksestä yli 10 % perivä ja yritystoimintaa jatkava perillinen saa huomattavan alennuksen perintöverotukseen. Myös lesken asumisoikeus otetaan arvostuksessa huomioon. Siten realisoinnin vaikeus on näissä tilanteissa otettu ainakin jossakin määrin huomioon.
Hankalaan tilanteeseen joutuvat ne, jotka perivät liian pienen siivun merkittävästä yrityksestä. Perintöverotuksen kokevat helposti kohtuuttomaksi myös ne, joiden perintöosaan kuuluu vain sukukalleus, esimerkiksi kartano, jota ei haluta myydä tunnesyistä. Valitettavasti verotuksessa ei ole koskaan otettu huomioon tunteita, vain raaka realismi.
Perintöverotuksen kipupisteitä lieventäisi merkittävästi tämän vaalikauden veronkiristysten purkaminen. Koko perintöveron lopettaminen siirtäisi kivut vain potilaalta toiselle. Miljonäärien ulkomaille muuttoa se tuskin lopettaisi, mutta helpottaisi meidän tuiskussa ja pakkasessa viihtyvien eloa.
Vesa Korpela on lakiasiain johtaja Veronmaksajain Keskusliitossa
Kirjoitus on julkaistu Taloustaidossa 28.1.2015
