veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Miten sote vaikuttaa työurien pidentämiseen?

Jukka Kivekäs

Syksyn sote-keskustelussa ovat korostunut hallintorakenteet ja lääkäriin pääsyn helppous. Ne ovat keskeisiä aspekteja, mutta vilkkaassa keskustelussa on unohtunut pari tärkeää näkökulmaa. Keskustelusta on jäänyt paitsioon se, että terveydenhuollon toiminnalla on merkitystä ihmisten työkykyyn. Vähälle huomiolle ovat jääneet myös työterveyshuollon hyvin toimiva rooli työntekijän työkyvyn tukijana sekä yksityisten lääkäriasemien rooli.

Terveydenhuollon tärkein tehtävä on potilaan sairauden parantaminen ja sairaudesta aiheutuvan toimintakyvyn aleneman poistaminen. Tuskin kukaan on tyytyväinen, vaikka murtunut nilkka olisi leikattu nopeasti ja vaikka olisi saanut valita kipsin värinkin, jos nilkalla ei tavanomaisen toipumisajan kuluttua pääsekään kävelemään.

Työkyky liittyy toimintakykyyn erityisesti työikäisillä. Miten sote-maailmaan rakentuva terveydenhuolto pystyy huolehtimaan ihmisten työkyvystä? Ajaako se toimimattomilla käytännöillä ihmisiä ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle? Vai onnistuuko se hoitamaan ihmiset kuntoon ennen kuin työkyvyttömyyseläkehakemusta ehditään kirjoittaa?

Soten aikana erikoissairaanhoito toimii potilaan näkökulmasta kutakuinkin nykyisellä tavalla: äkillisesti sairastuneet tulevat sairaalaan ambulanssilla ja kiireettömämpää hoitoa tarvitsevat potilaat lähetteellä. Avoterveydenhuollon toteutuksessa on sen sijaan vaihtoehtoja, mutta miten ne turvaavat työurien pidentymistä.

Sote-alueiden itse tuottama sairaanhoito eli ns. julki-sote rakentuu nykyisen terveyskeskusjärjestelmän varaan. Sen toiminta varmasti tehostuu nykyisestä, mutta työssä olevien työkykyasiat ja etenkin työpaikan kanssa tehtävä yhteistyö ovat lääkäreille yhtä epäselviä kuin terveyskeskuslääkäreillekin.

Yksityinen sektori, yksityissote, voi myös tarjota sote-alueen kustantamaa avosairaanhoitoa. Työkyvyn kannalta haasteena on se, että yksityisellä puolella keskitytään kilpailutusehtojen mukaisesti sairauksien hoitoon. Työkyvystä huolehtiminen saattaa jäädä vähemmälle huomiolle, koska se aiheuttaa lisätyötä ja -kustannuksia.

Sote-aikanakin meillä säilyy nykyinen yksityislääkärijärjestelmä eli privaatti – tosin volyymiltaan selvästi pienempänä ja luultavasti ilman kela-korvauksia. Privaatissa tulee olemaan pääosin erikoislääkärin vastaanottoja, ja se keskittynee vain yhden erikoisalan ongelmiin kerrallaan. Kokonaisvaltainen työkyvyn tukeminen ei siten privaatissa onnistu, mutta vain yhtä sairautta potevat saavat nopean ja asiantuntevan hoidon ja sitä kautta parantuvat työkykyisiksi.

Entä sitten työterveyshuolto. Hallituksen puheiden mukaan se tulee ”keskittymään perustehtäväänsä” ja ”huolehtimaan ennaltaehkäisystä”. Tässä yhteydessä ei yleensä täsmennetä, mitä ehkäisyllä tarkoitetaan. Vain harvoja sairauksia voidaan ehkäistä ennalta, ja niissäkin yleiset elintavat ovat paljon merkityksellisempiä kuin työhön liittyvät tekijät. Sairauksien ehkäisyssä työterveyshuollolla ei ole suurta merkitystä, mutta sillä on paljon annettavaa ja osaamista sairauksista aiheutuvan työkyvyttömyyden ehkäisyssä.

Työkyvyttömyyden ehkäisy työterveyshuollossa perustuu nykyään pitkälti siihen, että se toimii risteyskohdassa terveydenhuollon sekä kuntoutuksen ja työpaikan välillä ikään kuin työntekijän puolesta. Kansakunnan kannalta miljardiluokan kysymys on se, onnistuuko työkyvyn tukeminen työterveyshuollossa, jos siltä poistetaan kokonaan mahdollisuus sairaanhoitoon.

Työmarkkinajärjestöt ovat viestineet olevansa valmiita työterveyshuollon sairaanhoidon vähentämiseen, jos soten tuottamia palveluita on riittävästi ja riittävän nopeasti saatavilla. Mutta vasta siinä vaiheessa.

Kun vielä muistamme, että vuosittain alkavat työkyvyttömyyseläkkeet ovat kymmenessä vuodessa vähentyneet 26 % eli n. 7 000 kappaletta, ei ole yhdentekevää, miten työkyky sotessa huomioidaan.

Miten tahansa avosairaanhoito sote-maailmassa järjestetään, suotuisan työkyvyttömyyskehityksen jatkuminen riippuu kahdesta seikasta: miten sairauksien ja leikkausten jälkeinen hoito- ja kuntoutusketju kyetään rakentamaan ja miten pitkittyvissä työkyvyttömyystilanteissa yhteistyö muun terveydenhuollon ja työterveyshuollon kesken saadaan toimimaan.

Jukka Kivekäs on Työeläkeyhtiö Varman ylilääkäri

Kirjoittajasta

Jukka Kivekäs

Jukka Kivekäs on Työeläkeyhtiö Varman ylilääkäri. Seuraa Twitterissä @JukkaKivekas

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.