veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Miltä näyttää seuraavan hallituksen verolinja?

Antti Marttinen

VEROT JA VAALIT 2 Eduskuntavaaleihin on kuukausi aikaa ja mitä vain voi vielä tapahtua. Mutta jos alkuvuoden gallupit toteutuvat, maahan muodostetaan vaalien jälkeen Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän  hallitus. Millaista veropolitiikkaa meille on silloin luvassa?

Gallupsuosikin kumppanina hallituksessa voivat vaalituloksesta riippuen olla mitkä tahansa kolmikosta kokoomus, SDP, perussuomalaiset. Ne tietenkin tuovat omat mausteensa veroratkaisuihin.

Keskustan linjaukset löytyvät 10.3 julkaistusta puolueen vero-ohjelmasta, joka on kiitettävän yksityiskohtainen. Myös kokoomus ja perussuomalaiset esittelivät omat ohjelmansa viime viikolla. Antti Rinne valaisi SDP:n kantoja Veronmaksajien Vero2015-paneelissa. Siellä myös Sipilä, Alexander Stubb ja Timo Soini tarkensivat puolueidensa näkemyksiä.

Jos hallitus muodostetaan kolmen suuren pohjalle, pienemmillä puolueilla tuskin on verolinjan suhteen sanansijaa. Kahden suuren mallissa pienet voivat saada johonkin kohtaan puumerkkinsä.

”Verotuksen korottaminen pois työkalupakista”

Juha Sipilä on tiukasti naulannut itsensä nykyiseen vajaan 45 prosentin kokonaisveroasteeseen. Sitä ei saisi missään tapauksessa korottaa, mutta ei hänen mukaansa ole paljoa varaa alentaakaan. Tähän ajatteluun perustuu myös keskustan ohjelma.

Jos kokoomus olisi hallituksessa, se pyrkisi kampeamaan tästä miljardin verran keventävään suuntaan. Soinille ja Rinteelle kelpaa Sipilän jäädytyslinja ainakin julkilausutuksi lähtökohdaksi.

Rakenteiden osalta Sipilän linja on monien pienten muutosten tie. Tämä saattaisi lopulta istua muillekin puolueille, vaikka Stubb pitääkin tällaista vähän näpertelynä. Kokoomus haluaisi muita voimakkaammin siirtää painopistettä ansiotulojen veroista välilliseen verotukseen. SDP taas kärkkäimmin olisi lisäämässä eri kohdissa keski- ja hyvätuloisten verotaakkaa ja kiristämässä progressiota.

Kaikki neljä joka tapauksessa korostavat, että hallituksen verolinjan pitää olla vakaata ja herättää luottamusta, toisin kuin tällä vaalikaudella.

Pienistä tuloveroista pikkuisen

Tuloveroihin keskusta esittää 450 miljoonan euron kevennystä työtulovähennyksellä. Se jättäisi alle 1 000 euron tienesteihin käytännössä vain eläke- ja sosiaalimaksut ja painottuisi muutenkin pienimpiin ansiotuloihin sekä euroissa mitaten että suhteellisesti. 

Sipilän hallituksessa kokoomus yrittäisi kammeta tätä linjaa laveammaksi.  Se esittää itse 2 miljardin tuloveron kevennystä kautta linjan. Toisaalta keskustan malli olisi linjassa kokoomuksen ”pienipalkkaisesta työstä puolet käteen” –tavoitteen kanssa. Sipilä myös totesi Vero2015:ssa, että hän kyllä mieluusti keventäisi kautta linjan, mutta vähät paukut täytyy nyt keskittää.

Perussuomalaisten ”tonnin tienestit puhtaana käteen” tulee kuitatuksi keskustan mallilla. Toisin kuin keskusta he haluaisivat myös kiristää isompien työtulojen veroja. Perussuomalaisten linjoilla ehkä vielä vahvemmin on Rinne, joka lupaa kiristyksiä 4 000 euron kuukausitulosta ylöspäin.

Keskusta haluaisi tuplata yksinelävien kotitalousvähennyksen. Muilla puolueilla ole vielä julkaistua kantaa aiheeseen.

Toisaalta keskusta keräisi myös 250 miljoonaa lisää sellaisista vähennyksistä, jotka eivät liity työntekoon. Sitä ei sanota suoraan julki, mutta asuntolainojen korkovähennys olisi todennäköisimmin liipaisimella. Muut puolueet myötäilevät tässä ainakin asteittaisen alentamisen osalta, SDP nihkeimmin.

Muilta osin tuloveron vähennykset saanevat jäädä aika lailla rauhaan, vaikka niistä paljon puhutaan. Rinne sanoo peranneensa läpi parisataa vähennystä, ”eikä sieltä irtoa isoja summia suuntaan tai toiseen.” 

Autovero ainakin alenee

Keskusta ei aktiivisesti aja arvonlisäverojen korottamista, mutta jättää portin auki: ”Alv-kantojen nostoon tai veron rakenteen muutoksiin voitaisiin mennä vain erittäin perustellusta syystä.” Julkisen talouden tila voi vaalien jälkeen hyvinkin käydä tällaisesta syystä. Syyksi voi vaikka panna edeltäjän epäonnistumisen rakenneuudistuksen toteuttamisessa.

Kokoomuksessa on ehkä eniten lämpöä alvin nostolle osana miljardin suuruisia kulutusverojen kiristyksiä, joita se esittää tuloveron kevennysten vastapainoksi. Perussuomalaisille vaikeinta on ruuan ja lääkkeiden alennettujen alv-kantojen korotus. Demarien viralliset alv-kannat ovat vielä auki.

Veikkaus voisi olla, että Sipilän hallitus jossain vaiheessa päätyy alvin korotuksiin ainakin joiltakin osin. Kokoomuksen kanssa heti ja reippaammin, muiden kanssa vähän myöhemmin ja varovaisemmin. Sitten tietenkin täytyy jo miettiä, miten samaan aikaan pitää lupaus kokonaisveroasteesta. Monimutkaista.

Hallituksen puoluejaosta riippumatta autoveron alennus saattaa olla ensimmäisiä asioita toteutuslistalla. Sitä tasapainotetaan vuotuista ajoneuvoveroa ja polttoaineveroa korottamalla.

Viinan ja varsinkin tupakan verot ovat aina korotuslistoilla, ja niin olisi myös Sipilän hallituksessa. Tosin perussuomalaisten ohjelmassa viitataan jopa alkoholiveron alentamiseen. Korotusvara joka tapauksessa alkaa olla hyvin vähäinen, minkä kaikki tiedostavat.

Yhteisövero pysyy ennallaan

Yhteisöverosta kaikki neljä puoluetta ovat yhtä mieltä, että pitkäjänteisyyden vuoksi nykyinen 20 prosentin taso pitäisi säilyttää. SDP ja perussuomalaiset toki pitkin hampain ja vanhoja päätöksiä arvostellen.

Keskusta haluaisi ottaa käyttöön 5 prosentin yrittäjävähennyksen sekä ns. ”köyhän miehen Viro-mallin”. Siinä yritys voisi siirtää neljäksi vuodeksi rahastoon neljänneksen yritykseen jätetystä jakamattomasta voitosta. Ainakin kokoomus ja perussuomalaiset ovat tässä kohtaa samoilla linjoilla, vaikka eri ratkaisumallein.

Keskustan tavoitteisiin kuuluu myös pienten osinkotulojen verovapaus ja helpotukset first north -yhtiöille.

Perintö- ja lahjaveroja Sipilä haluaisi keventää sekä prosentteja alentamalla että eurorajoja korottamalla.

Kokoomus varmaankin tukisi hallituksessa useimpia näistä hankkeista. Myöskään Soini ei pane näissä hanttiin, vaan puhuu erityisen lämpimästi pienimuotoisen sijoittamisen kannusteista. Tosin perintöihin puolueen ohjelma ei ota suoraan kantaa. SDP puolestaan on jo ehättänyt arvostelemaan monia näistä ehdotuksista, ja ne olisivat sille vaikeita nieltäviä. SDP haluaisi sen sijaan Rinteen mukaan lisää kiristyksiä pääomaveroon.

Harmaa talous kuriin

Ympäristöveroissa perussuomalaiset joutuisivat pahiten hakauksiin keskustan hallituslinjan kanssa. Kun keskusta lievästi kiristäisi niitä, Soini nostaa ne esiin pahimpana jarruna teollisuuden toiminnalle ja niiden keventämisen puolueensa verolinjan ydinasiaksi.

Jos perussuomalaiset olisivat hallituksessa, Soini joutuisikin tinkaamaan ainakin jotain kevennyksiä teollisuuden energiaveroihin. Tässä kohtaa puolue saattaisi löytää itsensä SDP:n kanssa samalta puolelta?

Säätiöiden verovapautta keskusta ohjelmassaan laajentaisi, perussuomalaiset taas pistäisivät säätiöt verolle. Toistaiseksi ainoana suurista puolueista perussuomalaiset esittävät myös varallisuusveron palauttamista.

Kaikki puolueet kannattavat  perinteiseen tapaan turhien verotukien poistamista ja harmaan talouden torjumista.

Yhteenvetona voi todeta, että seuraavan hallituksen verolinja on helpommin rakennettavissa kuin mikä tilanne oli neljä vuotta sitten. Puolueita lähentää verotuksen kapea liikkumavara. Kullakin potentiaalisella kumppanilla on toistensa suhteen omat kipupisteensä, mutta ne tuskin ovat ratkaisemattomia.

Antti Marttinen on Taloustaidon päätoimittaja

Kirjoittajasta

Antti Marttinen

Antti Marttinen on Taloustaidon päätoimittaja. Seuraa @AnttiMarttinen Twitterissä.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.