veronmaksajat.fi

Puun käyttö rakentamisessa on erittäin älykästä

Erno Järvinen

Kaikille suomalaisille lienee aika selvää, että puusta voidaan tehdä periaatteessa mitä vain. Metsävarojen riittävyyden turvaa yli 630 000 yksityistä metsänomistajaa. Toki valtio ja muutama muukin taho ovat merkittäviä puuraaka-aineen tuottajia.

Puu on ainoa rakentamiseen käytettävä uusiutuva materiaali, jonka määrä kasvaa. Puuta käytetään perinteisesti eniten pientaloissa, eli kohteissa, joissa asukas saa itse päättää rakennusmateriaalin. Monikerrosrakentamisessa on kuitenkin huomattavasti kasvun varaa esimerkiksi Ruotsiin tai USA:han verrattuna. Puuta voitaisiin käyttää myös huomattavasti enemmän silloissa. Maanjäristysalueilta saatujen kokemusten perusteella puu on turvallinen rakennusmateriaali.

Puurakentamiseen liittyvän sääntelyn purkaminen on erinomaisen hyvä esimerkki siitä kuinka markkinoiden toimivuutta ja liiketoiminnan kehittämistä voidaan valtiovallan toimenpitein edistää. Nykyiselle ja edelliselle hallitukselle pitää antaa iso kiitos puurakentamisen edistämisestä. 

Puu on saatettu rakennusmateriaalina lähemmäksi muita materiaaleja, mutta edelleen on rakentamisen säädöspuolella tehtävää seuraavallekin hallitukselle. Puurakennusten suunnittelijoille asetetut pätevyysvaatimukset ovat edelleen perusteettomia eikä koulutuksessa puu ole tasavertaisessa asemassa muiden materiaalien kanssa. 

Puukerrostaloilla oleva vaatimus automaattisesta sammutusjärjestelmästä on asukkaan turvallisuuden kannalta erinomainen, vaikka se rakentamisen kustannuksia hieman nostaakin. Tasapuolisuuden ja turvallisuuden nimissä myös kivitalot pitäisi varustaa vastaavilla sammutusjärjestelmillä. Tulipalon kannalta suurin riski on asukas. 

Markkinoille on tullut hyvin monenlaisia puurakentamisen ratkaisuja. Puurakenteilla on lujuuden ja ääneneristävyyden osalla täsmälleen samat vaatimukset kuin mistä muusta tahansa tehdyillä rakenteilla. Lämmöneristävyydeltään puu on ylivoimainen. 

Tilaelementeillä sekä pilari- ja palkkiratkaisuilla voidaan toteuttaa niin kerrostalot kuin julkiset rakennukset. Rakennusosat valmistetaan tehdastuotantona hyvin kontrolloiduissa olosuhteissa. Työmaa-aikaa saadaan näin merkittävästi lyhennettyä ja rakennuttajan näkökulmasta raha alkaa nopeammin poikia. Kosteusongelmat eivät ole materiaalista vaan työn laadusta riippuvia. Tilaelementeissä on katto päällä jo työmaalle mentäessä. Tarvittaessa koko puukerrostalo voidaan kasata teltan suojassa, kuten Vantaalle rakennettavassa Euroopan suurimmassa puukerrostalossa menetellään. Asukas voi tässä tapauksessa olla täysin varma, että rakenteet eivät ole rakennusaikana kastuneet. 

Asukastyytyväisyysmittausten perusteella puukerrostalojen asukkaat ovat asuntoihinsa hyvin tyytyväisiä. Puulla on myös tieteellisesti todistettuja positiivisia vaikutuksia sisäilman laatuun. Kanadassa on osoitettu, että sairaaloissa, joiden sisustuksessa on näkyvästi käytetty puuta, sairaalassa oloaika lyhenee. Tämän luulisi kiinnostavan rahoitusvaikeuksien kanssa painivaa terveydenhuoltojärjestelmää. Puujulkisivujen huoltoväli on myös nykyisillä käsittelytekniikoilla hyvin kilpailukykyinen.

Puurakentaminen on mitä parhainta ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Rakentaminen tuottaa nykyisin merkittävän määrän jätettä sekä kuluttaa merkittävästi uusiutumattomia luonnonvaroja ja energiaa. Puurakentamisen lisäyksellä voitaisiin hyvin nopeasti supistaa rakentamisen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Puutalossa asuminen on parhaita ilmastotekoja, joita yksittäinen kansalainen voi elämänsä aikana tehdä.

Puurakentaminen kannattaa ottaa seuraavan hallitusohjelman kärkihankkeeksi. Biotalous on päivän muotisanoja, ja puurakentaminen kuuluu aivan sen ytimeen. Se tukee myös kaikkien muiden puuta käyttävien teollisuudenalojen raaka-ainehuoltoa.

Erno Järvinen on MTK Metsälinjan tutkimuspäällikkö

Kirjoittajasta

Erno Järvinen

Erno Järvinen on MTK Metsälinjan tutkimuspäällikkö. Seuraa @ErnoJarvinen Twitterissä.