Vuosituhannen alusta asuntojen hinnat ovat nousseet Suomessa samassa tahdissa kuin kotitalouksien tulot, kuten toteamme tuoreessa talouskatsauksessamme. Kun otamme huomioon korkojen laskun, samankokoisen asunnon ostaminen velaksi syö nyt pienemmän osan tuloista kuin vuosituhannen alussa. Ei siis ole ihme, että asuntojen hinnat ovat nousseet: keskivertosuomalaisella on varaa maksaa enemmän.
Jotain tästä selityksessä kuitenkin puuttuu. Miksi asuntojen hinnat nousevat ostovoiman mukana? Keskivertosuomalaisella on varaa maksaa enemmän kaikesta muustakin. Emme kuitenkaan odota ruoan, autojen tai huonekalujen hintojen nousevan tulojen nousun mukana.
Hinnan muodostuksessa on kaksi puolta, kysyntä ja tarjonta. Jos meidän ostovoimamme kasvaa, haarukoiden ja veitsien hinnat eivät nouse vastaavasti. Aterimien tehtailijat kasvattavat tuotantoaan kasvavan kysynnän myötä. Jos valmistuskustannukset eivät nouse, myöskään haarukoiden ja veitsien hinnat eivät nouse.
Asuntomarkkinoilla tarjonta ei kuitenkaan pysty reagoimaan kovin ripeästi kysynnän muutoksiin. Uusien asuntojen rakentaminen vie aikaa. Kun tarjonta on kiinteä, kysyntä määrää hinnan. Aterimien hinnat eivät seuraa tulotasoa. Antiikkisten astiastojen (joiden tarjonta on kiinteä) hinta sen sijaan nousee tulotason mukana.
Asuntorakentamisen hitaus ei kuitenkaan selitä kaikkea. Kun asuntojen hintojen nousu on kestänyt yhtäjaksoisesti lähes kaski vuosikymmentä, tarjonnallakin olisi pitänyt olla riittävästi aikaa sopeutua. Miksi hintojen nousu ei ole houkutellut rakentajia rakentamaan enemmän asuntoja? Miksi meillä ei näillä hinnoilla ole rakennusbuumia?
Syy on se, että kustannukset ovat nousseet.
Kustannukset ovat nousseet ensinnäkin, koska tonttien hinnat ovat kohonneet. Maa on voimavara, joka ei jousta. Toki meillä Suomessa maata on. Kasvukeskuksien keskustoissa maa on kuitenkin pitkälti jo käytössä. Maan käyttöönottoa rajoittaa kaavoitus.
Toinen keskeinen kustannuksia nostava tekijä ovat kasvaneet laatuvaatimukset. Asuntohintatilastot liioittelevat kallistumista, koska ne eivät ota huomioon asuntojen varustelutason kohoamista. Viranomaisten tiukkenevat vaatimukset, muun muassa tavoite yhä energiatehokkaammista asunnoista, nostavat myös rakennuskustannuksia.
Rakentamisen kustannukset nostavat asuntojen hintoja pääkaupunkiseudulla. Kaavoituksella voi hellittää tonttipulaa. Helsingissä tonttimaa on luonnollisesti hyvin rajoitettu, mutta yksi mahdollisuus on toki yhä: rakennusten korkeuden lisääminen. Viranomaisten laatuvaatimuksista rakentajat tietävät kertoa, että nekin ovat pääkaupunkiseudulla selkeästi tiukemmat kuin muualla maassa.
>> Taloustaito
