veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Herätys suhdannebongarit - Aasia näyttää jälleen kerran suunnan!

Tiina Helenius

Maailmantalouden kasvun kiihtyminen vaatii alkusysäyksen Aasian kehittyvistä talouksista, jotka eivät kehittyneiden länsimaiden tavoin paini julkisen talouden velkaongelmien kanssa. Siksi meidän on katsottava itään, kun yritämme bongata suhdanteiden käännepisteitä.

Kaakkois-Aasian talouksien koronlaskut, luotonsaannin helpottuminen ja finanssipoliittiset kevennykset antoivat jo ennen vuodenvaihdetta syyn odottaa ensimmäisiä toipumisen merkkejä piakkoin, ja nyt on syytä olla hereillä.

Kiina merkitys koko muun Aasian kasvulle ja ulkomaankaupalle on valtava. Kiinan talouskasvun voimistuminen välittyy nopeasti Aasian ulkomaankauppaan ja piristää useiden Aasian maiden vientiä Kiinaan. Tästä viennistä osa on vientiä Kiinassa tapahtuvaa kokoonpanoa varten, jolloin loppukuluttaja voi olla eurooppalainen tai amerikkalainen, mutta nykyään entistä useammin aasialainen. Myös kiinalaisten oma kulutuselektroniikan kysyntä on keskeinen alueen elektroniikkasyklin ajuri.

Kaakkois-Aasian näkökulmasta onkin varsin luottamustaherättävää, että sekä Kiinan tuonnissa että viennissä nähtiin 2012 lopussa selvä virkistyminen. Muutkin Kiinasta saadut joulukuun taloustilastot vahvistavat näkemystä, että Kiinan talouskasvu kiihtyi vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä.

Teollisuustuotannon kasvun kiihtyminen loka-marraskuussa monissa Kaakkois-Aasian maissa on vahva suhdannesignaali.

Teollisuustuotanto kasvoi tuntuvasti aikaisempaa nopeammin loka-marraskuussa Taiwanissa, Malesiassa, Indonesiassa, Filippiineillä ja Singaporessa. Lisäksi viennistä Kiinaan erittäin riippuvaisen Taiwanin vientitilaukset kääntyivät kasvuun.

Joulukuun ostopäälliköiden indeksit viestittivät myös Kaakkois-Aasian yritysten näkymien kirkastumisesta. Myös Kiinan tuonnin ja viennin välisatamana toimivan Hongkongin jälleenvienti Kiinaan kasvoi vahvasti. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden viennin kasvu Etelä-Koreasta kiihtyi. Näiden tuotteiden tuotannolla on erityisen suuri merkitys koko Aasialle, sillä ne muodostavat noin puolet Aasian viennistä.

Koska Aasian vienti Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan oli vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä vielä varsin heikoissa kantimissa, vuoden lopun ulkomaankaupan piristymisessä oli kyse alueen keskinäisen kaupan vilkastumisesta. Ja näin uskon elpymisen etenevän: ulkoisen kysynnän vahvistuminen tukee yritysten ja kotitalouksien tulevaisuudenuskoa ja käynnistää ennen pitkää yritysten investoinnit sekä työllistämistarpeet. Samalla myös tuonti elpyy, mikä on taas tärkeä komponentti maailmantalouden kasvun elpymiselle.

Inflaatio ei ongelma nyt, mutta ehkä myöhemmin. Elvyttävän talouspolitiikan edellytykset syntyivät vuosina 2011 – 2012 inflaation hidastuessa. Elvytysvarassa sen sijaan on ollut eri maissa merkittäviä eroja.

Alkuvuonna 2009 maailmantalouden taantuessa Kiinan inflaatio painui kaksi prosenttia miinukselle ja vuosina 2008 – 2009 työttömyys kasvoi nopeasti usean vuosineljänneksen ajan.

Tällä kertaa inflaatio ei ole hidastunut yhtä dramaattisesti. Kiinan inflaatio näyttää käyneen hitaimmillaan hieman alle kahdessa prosentissa eikä työttömyys ole kasvanut merkittävästi, mikä antaa olettaa, että vapaata tuotantokapasiteettia on nyt reilusti vähemmän. Vahvalle talouskasvun kiihtymiselle on näin ollen vähemmän sijaa.

Poliittiset päättäjätkin ovat olleet huomattavasti varovaisempia kuin vuosina 2008 – 2009. Kiinan keskuspankki on ollut elvytystoimissaan maltillinen ja tyytynyt lisäämään likviditeettiä varovaisella kädellä. Infrastruktuuri-investointien kasvattamiseen suunnattu elvytyspaketti on vain alle kolmannes siitä, mitä se oli vuonna 2009. Siksi Kiinan toipuminen jäänee maltilliseksi.

Työmarkkinat ovat tiukat myös muissa Aasian maissa kuin Kiinassa, sillä työttömyysasteet eivät ole kaukana ennen finanssikriisiä edeltävistä tasoista. Vahvat työmarkkinat ovat toisaalta tukeneet kulutusta, mutta vientikysynnän voimistumisen myötä monissa alueen talouksista törmätään jälleen kapasiteettirajoitteisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei tilaa rahapolitiikan tuntuvalle elvytykselle juuri enää ole.

Näistä lähtökohdista on turha odottaa näkevänsä vuoden 2009 kaltaista dramaattista noususuhdannetta.

On silti todennäköistä, että kehittyvän Aasian kansantaloudet elpyvät, ja niiden tuonti kasvaa reippaasti. Tuonnin kasvu ei kuitenkaan yltäne edes puoleen siitä vauhdista, jonka näimme vuosina 2009 – 2010, kun kyseisten maiden tuonti kasvoi yli 20 prosenttia. Silti kyseessä olisi iso askel eteenpäin vuoden 2012 kolmannesta neljänneksestä, jolloin koko kehittyvän Aasian tuonti oli jämähtänyt vuoden takaiselle tasolle. Kun vapaata tuotantokapasiteettia on vähemmän, inflaation kiihtymisen riski kasvaa, ja keskuspankit saavat olla varuillaan. Onkin mahdollista, että inflaatiopaineiden kasvu pakottaa poliitikot uudelleen jarruttamaan talouskasvua vuoteen 2015 mennessä.

Aasian kasvun voimistuminen olisi hyvä asia Suomen viennille ja teollisuudelle. Kansantalouden uudistamisen näkökulmasta se saattaisi olla kuitenkin jotain aivan muuta, jos kriisitietoisuuden lopahtaminen saa poliittiset päättäjät ja järjestöt vetäytymään kansantalouden kilpailukykyä parantavista kunta-, sosiaaliturva- ja verouudistuksista.

>> Taloustaito

Kirjoittajasta

Tiina Helenius

Tiina Helenius on Handelsbankenin pääekonomisti. Seuraa @HeleniusTiina Twitterissä.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.