veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Verotetaan syyllisiä

Sari Lounasmeri

SDP:n varapuheenjohtaja Antti Lindtman painottaa, ettei laman laskua saa maksattaa heillä, jotka ovat vähiten syyllisiä laman syntyyn (Yle Uutiset 27.11.). Jutusta ei selviä, keitä nämä vähiten syylliset ovat. Lainaus herättää kuitenkin herkullisen ajatuksen. Kerätään rahaa heiltä, jotka ovat eniten syyllisiä.

Moni ajattelee, että Suomen ongelmat johtuvat muusta Euroopasta, vallitsevasta eurokriisistä. Olisi mukava laittaa kreikkalaiset ”syylliset” maksamaan. Mukavaa, mutta epärealistista. Mikäli maksamisella tarkoitetaan verotusta, pitäisi maksumiehet löytää Suomen rajojen sisältä.

VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen puhui Pörssisäätiön Pörssi-illassa 26.11. Hän totesi, että eurokriisi ei ole ongelman ydin. Suomen haasteet ovat sisäisiä ja rakenteellisia: ikääntyvä väestö, muita Pohjoismaita alhaisempi työvoimaan osallistumisen aste sekä julkisten menojen osuuden jatkuva kasvu.

Ilmeisesti siis Lindtmanin logiikan mukaan ainakin suuria ikäluokkia eli eläkeläisiä tulisi verottaa enemmän. Vai voisiko eläkeikää korottaa ennen kuin kaikki nämä syylliset karkaavat pois työvoimasta eläkepäivistä nauttimaan?

Syyllisyyslogiikka löytyy ainakin EU-tasolla harkittavien rahoitusmarkkinaveron ja pankkiveron taustalta. Suomi ottaa kiireellisesti käyttöön kansallisen pankkiveron jo vuoden vaihteessa. Ovatko suomalaiset pankit siis syyllistyneet johonkin? ”Laman syntyyn?” No ei. Suomessa pankkisektori on poikkeuksellisen terve. Pankkikriisi 90-luvun alussa opetti.

Lindtman mainitsee suurituloiset. Todennäköisesti yhteiskunnalliset päättäjät, kuten poliitikot, ansaitsevat keskivertoa enemmän. Mikäli nähdään, että on tehty vääriä päätöksiä, ajatus suurituloisten korkeammasta verottamisesta syyllisyysperiaatteen mukaan saa tukea. Toisaalta voitaisiin vielä suoremmin käyttää aiheuttamisperiaatetta ja määrätä vero vain viime vuosikymmenien kansanedustajille ja ministereille.

Syyllisyysperiaate houkuttaa. Rakentavampaa on kuitenkin unohtaa syyllisten etsintä ja keskittyä ratkaisemaan ongelmat yhdessä. Ensin on määriteltävä millaisen hyvinvointiyhteiskunnan haluamme ja pyrittävä luomaan haluttu tulos mahdollisimman pienin kustannuksin.

Sitten nuo hyvinvointiyhteiskunnan välttämättömät kustannukset on katettava verotuloilla. Kerättävät verot tulisi asettaa niin, että ne haittaavat kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä mahdollisimman vähän. Tarvitaan kokonaisuudistus. Olisiko päättäjillä jo kohta rohkeutta siihen?

>> Taloustaito

Kirjoittajasta

Sari Lounasmeri

Sari Lounasmeri on Pörssisäätiön toimitusjohtaja.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.