Käytettyä sähköautoa hankkivan on syytä varmistaa akuston kunto ja tarkistaa jäljellä oleva takuuaika. Oikeastaan muuta eroa perinteisen käytetyn polttomoottoriauton ostamiseen ei ole.
Ajoakusto, sen kunto ja mahdollisen uusimisen hinta voi pelottaa. Pelkoa voi onneksi lieventää akuston kuntotestillä. Tänä päivänä kaikilla suurilla autokorjaamoketjuilla sekä merkkiliikkeillä on käytössä testilaite, jolla voi testata ajoakuston kunnon.
Testityyppejä on kaksi, pikatesti ja laajempi ”state of health” (SoH) -testi, jossa auton akku ajetaan täydestä tyhjäksi mittalaitteen ollessa koko ajan kiinni autossa. Tämä laajempi testi kertoo luonnollisesti enemmän asioita akuston ”terveydentilasta”.
Etenkin kalliimman luokan käytetyn auton ostajan kannattaa vaatia myyjää teettämään SoH-testi, ellei sitä ole jo valmiiksi saatavana. Pikatestin hinta on 100–200 euroa, joten se ei ole mikään kustannuskysymys.
Laajempi testi voi kustantaa 1 000 euroa, jos testin tekevä huoltoliike hoitaa ajamisen. Omalle autolle laajan testin voi teettää siten, että itse ajaa tarvittavan määrän kilometrejä mittalaitteiden ollessa kiinni. Silloin testin hinta voi jäädä 300 euron tuntumaan.
Pari vuotta vanhassa sähköautossa SoH-arvo (akun kapasiteetti) voi olla laskenut 100:sta prosentista 90:een, mutta siitä ei ole syytä huolestua. Asiantuntijoiden mukaan se on normaalia ja laskeminen hidastuu yleensä tämän jälkeen.
Kilometrit tai vuodet eivät kerro totuutta
Akuston kunto määrittyy pitkälti edellisen (tai edellisten) omistajan lataustavasta, ei niinkään auton iästä tai ajokilometreistä. Sähköauton ajokilometrit tai käyttövuodet eivät välttämättä korreloi lainkaan akuston kunnon kanssa.
Akusto pysyy parhaimmassa kunnossa, jos sitä on käytetty 50 prosentin varaustilan molemmin puolin. Jos akku ladataan joka yö sataan prosenttiin, se vanhenee nopeammin. Tämä edellisen omistajan tapa ladata autoa voi valitettavasti olla melko mahdoton asia tietää tai selvittää.
Selvitä myös ulkoiset vauriot
Sähköauton akusto on herkkä ulkoisille iskuille, mutta sen takia autonvalmistaja on suojannut akuston vahvalla suojarakenteella.
Tavallisessa katu- ja maantieliikenteessä riskejä ulkoisille iskuille ei juuri ole, mutta esimerkiksi muhkuraisella mökkitiellä isku maakivestä auton pohjaan on tietenkin mahdollinen.
Jos isku tapahtuu kovemmassa ajonopeudessa, riski akuston rikkoutumiselle on olemassa. Vauriot voivat aiheuttaa tulipalovaaran. Sen takia katsastuksessa sähköauton pohja tarkastetaan, ja kolhut akuston alueella johtavat yleensä hylkäykseen.
Autoliike tuskin myy kenellekään sähköautoa, jonka pohjassa on kolhuja tai pahempia naarmuuntumisia. Myyjäliikkeellä on vastuu auton kunnosta ja autot ovat tarkastettuja.
Yksityiseltä ostettaessa on syytä tarkastaa tai tarkastuttaa akuston alueet myös ulkoisesti.
Alusta ja muu kuluminen
Helposti tulee mieleen, että koska sähköautot ovat painavia järkäleitä, alusta ja jarrut kuluvat polttomoottoriautoja enemmän. Näin ei kuitenkaan ole. Alustan komponentit on mitoitettu kestämään isompia rasituksia.
Normaalilla ajotavalla sähköauton jarrut kestävät itse asiassa pidempään kuin polttomoottoriauton jarrut. Tämä johtuu siitä, että hidastaminen tapahtuu pitkälti ”sähkömoottorijarrutuksella” jolloin samalla otetaan energiaa talteen ja ladataan akustoa.
Perinteiset pyöräjarrut ovat vähäisellä käytöllä, ja siksi jarrulevyjen sekä -palojen kuluminen on pientä. Esimerkkinä yhdellä kaverillani on 155 000 km ajettu Tesla, jossa auton alkuperäiset jarrukomponentit ovat edelleen kunnossa. Perinteisessä polttomoottoriautossa tämä ei olisi mahdollista.
Voimansiirto saattaa tietysti kulua, jos sähköauton tehoa ja vääntömomenttia on kokeiltu ahkerasti. Näinhän se menee tietysti myös polttomoottoriauton kohdalla. Edellisen omistajan ajotyyli olisi tärkeä tieto, mutta sen selville saaminen on usein mahdotonta.
Akuston ulkopuolella kaikki muu kuluminen on samanlaista kuin millä tahansa käyttövoimalla varustetussa autossa: tuulilasi, valot, maalipinta, naarmut, kolhut jne. Niiden kunnon voi todeta huolellisella tutustumisella hankittavaan kohteeseen.
Monet autoliikkeet myyvät valmiiksi kuntotarkastettuja autoja, joten ostajan riskit jäävät pieneksi.
Jos kuntotarkastusta ei ole tehty, asiakas voi aina vaatia sellaista myyjältä tai teettää tarkastuksen itse, jos asiasta saa sovittua myyjän kanssa. Tarkastuksia tarjoavia tahoja on nykyään runsaasti. Esimerkiksi moni autokorjaamo- tai katsastusketju tarjoaa kuntotarkastuksia.
Yleensä mitään ongelmia ei ole
Tässä jutussa on kerrottu tarkastuskohteista ja riskeistä, jolloin voi tulla sellainen käsitys, että käytetyn sähköauton hankkiminen on riskipeliä. Näin asia ei kuitenkaan ole. On hyvin harvinaista, että normaalissa käytössä olevan sähköauton akusto rikkoutuisi tai sen kunto alkaisi nopeasti heikkenemään.
Asiantuntijoiden mukaan akustot valmistetaan jopa ylikestäviksi. Lisäksi akustojen korjaaminen yleistyy. Akustoihin voidaan vaihtaa yksittäisiä akkumoduuleja sen sijaan, että koko akusto menisi uusiksi.
Akkujen hinnat laskevat vuosi vuodelta. Tämä pienentää taloudellista riskiä, jos joskus tulevaisuudessa koko akusto jouduttaisiin uusimaan.
Käytetyn sähköauton ostajan lista, selvitä nämä viisi asiaa
1. Akuston kunto, pyydä pikatesti tai laaja testi.
2. Paljonko akustossa on takuuaikaa jäljellä? Uutena sähköauton akuston takuu on tyypillisesti 8 vuotta ja 160 000 kilometriä.
3. Akuston ulkoinen kunto, mahdolliset kolhut (maakosketukset) auton pohjassa akuston alueella.
4. Edellisen omistajan tapa ladata autoa ja ajotyyli, jos se on mahdollista
5. Muilta osin käytetyn sähköauton hankintaan pätevät kaikki samat vinkit, kuin perinteisiin autoihinkin.
Markus Nieminen
