Suomalaisten luottamus eläkejärjestelmään on yhä korkea. Kaksi kolmasosaa luottaa eläkejärjestelmään ja lähes yhtä moni ajattelee, että eläkevaroja hoidetaan luotettavasti. Luottamus on kuitenkin laskenut hieman Eläketurvakeskuksen (ETK) edellisvuotisista Eläkebarometri-tutkimuksista.
Suomalaisista 66 prosenttia luottaa eläkejärjestelmään, mikä on kuusi prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lähes 50 prosenttia vastaajista arvioi, että eläkkeet pystytään maksamaan tulevaisuudessa. Edellisessä kyselyssä hieman suurempi osa, 55 prosenttia, ennakoi, että eläkkeet kyetään maksamaan tulevaisuudessakin.
Noin puolet on sitä mieltä, että nuoremmat sukupolvet joutuvat liiaksi eläkkeiden maksajiksi.
”Yleinen epävarmuus tulevaisuudesta ja talouden kehityksestä, hintojen ja korkojen nousu sekä sijoitusmarkkinoiden heilahtelut heijastuvat todennäköisesti kokemukseen eläkejärjestelmän luotettavuudesta”, pohtii ekonomisti Sanna Tenhunen ETK:sta tiedotteessa.
Luottamuksen lasku ei kuitenkaan näytä heijastuvan arvioihin toimeentulosta omana eläkeaikana. Lähes 60 prosenttia suomalaisista arvioi tulevansa kohtuullisesti toimeen eläkeaikanaan, mikä on yhtä suuri osuus kuin vuotta aiemmin.
Eläketurvan kokee tuntevansa noin puolet suomalaisista
Eläketurvan arvioi tuntevansa hyvin tai melko hyvin 45 prosenttia vastaajista. Eläketurvan kokee sen sijaan tuntevansa huonosti tai melko huonosti lähes 30 prosenttia vastaajista. Osuudet eivät poikkea viimevuotisesta tutkimuksesta.
Kun tutkimuksessa selvitettiin eläketurvan perusasioiden tuntemusta väittämien avulla, parhaiten tiedettiin se, että jos työeläke jää matalaksi, maksetaan kansaneläkettä tai takuueläkettä. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista tiesi myös, että vanhuseläkkeen ikäraja ei ole kaikille sama. Lähes kolmannes kuitenkin uskoo toisin.
Reilut 60 prosenttia tietää, että suurin osa eläkemaksuista käytetään nykyisten eläkeläisten eläkkeiden rahoittamiseen. Lähes joka kolmas uskoo, ettei tämä pidä paikkaansa.
Lykkäyskorotus tunnetaan melko huonosti
Eniten epätietoisuutta on siitä, miten eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen vaikuttaa eläkkeeseen. Noin puolet vastaajista tietää, että eläkettä korotetaan pysyvästi lykkäyskorotuksella, jos aloittaa vanhuuseläkkeen vasta alaikärajan jälkeen. Hieman useampi kuin joka kolmas ajattelee, ettei tämä pidä paikkaansa.
”Vaikka enemmistö vastaajista tuntee eläkejärjestelmän perusperiaatteita, monella on väärinkäsityksiä ja puutteita tiedoissa. Olisi toivottavaa, että mahdollisimman suuri osa tietäisi eläkkeen myöhentämisen parantavan työeläkettä. Silloin jokainen voisi tehdä päätöksen eläkkeelle siirtymisen ajankohdasta oikean tiedon varassa”, Tenhunen toteaa.
Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti eläketurvan periaatteisiin
Eläkebarometrissa kysyttiin myös suomalaisten suhtautumista eläketurvan keskeisiin periaatteisiin. Valtaosa – 80 prosenttia – suhtautuu myönteisesti siihen, että korkeampia ansiotuloja saavat maksavat euromääräisesti enemmän eläkemaksuja.
Lähes yhtä suuri osa pitää hyvänä sitä, että korkeampia eläkemaksuja maksaneet saavat korkeampia eläkkeitä ja että kaikki ovat automaattisesti saman järjestelmän piirissä.
Kyselyyn vastasi toukokuussa tuhat 18–79-vuotiasta suomalaista. Kyselyn toteutti kantar Public.
Minna Petäinen
LYKKÄYSKOROTUKSELLA ENEMMÄN ELÄKETTÄ – NÄIN PALJON HYÖDYT | Eläkkeelle jäämisen lykkääminen parantaa eläkettä kahdella tapaa. Lykkäyskorotus kasvattaa eläkettä enemmän kuin lisävuosilta kertyvä peruskarttuma. Lue lisää jutusta >>
