veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

KOTI

Ilmalämpöpumppu, maalämpö, aurinkopaneeli, lisäeritys, takka – millainen lupa energiaremonttiin?

Ilmalämpöpumppu, maalämpö, aurinkopaneeli, lisäeritys, takka  – millainen lupa energiaremonttiin?
13.3.2023

Moni miettii nyt energiaa säästävää lämpöpumppua, aurinkopaneeleita tai lisäeristystä, mutta tarvitaanko energiaremonttiin lupa? Asia kannattaa selvittää, sillä käytännöt vaihtelevat kunnittain.

Energiakriisin keskellä pientalojen omistajat ja taloyhtiöiden osakkaat pohtivat nyt myös pidemmän aikavälin energiaremontteja. Tämä näkyy kuntien rakennusvalvontayksiköissä, jotka vastaavat rakentamista koskevien lupien käsittelystä ja rakennustyön valvonnasta.

"Pientalojen omistajat kysyvät paljon lupia takkojen rakentamiseen. Myös maalämpöhankkeista on tullut jo jonkin aikaa enemmän tiedusteluja", Vantaan kaupungin rakennusvalvontapäällikkö Risto Levanto sanoo.

Energiatehokkuuden parantaminen on yhä useammin mukana myös muissa korjaus- ja ylläpitohankkeissa. Esimerkiksi julkisivuremontissa talon seinään halutaan lisätä samalla energiahukkaa vähentävää eristystä. 

Sähköinen neuvontapyyntö kannattaa

Energiaremontteihin pätevät samat lait ja määräykset kuin muuhunkin rakentamiseen. Lupa tarvitaan yleensä aina, kun rakennuksessa tehdään käyttäjien terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavia muutoksia tai remontti kohdistuu julkisivuun.

Lakien ohella lupakäytäntöjä ohjaavat kuntien rakennusjärjestykset ja asemakaava. Ne vaihtelevat paikkakunnittain, joten ennen remontin aloittamista tai aurinkopaneeleiden tilaamista on syytä tarkistaa mahdollinen luvanvaraisuus omasta kunnasta.

Rakennusvalvonnassa on etenkin isoilla paikkakunnilla ruuhkaa, joten Levanto suosittelee olemaan hyvissä ajoin yhteydessä. Monessa kunnassa se käy kätevimmin jättämällä neuvontapyyntö Lupapiste.fi-palveluun.

Neuvontapyyntöön kirjoitetaan kiinteistötietojen ohella selostus suunnitteilla olevasta remontista. Pyyntö ohjautuu omassa kunnassa asiaa hoitavalle viranomaiselle.

Levannon mukaan rakennusvalvonta arvioi annettujen tietojen pohjalta, tarvitaanko hankkeeseen esimerkiksi rakennus- tai kevyempi toimenpidelupa.

"Rakennusvalvonnan antama vastaus jää sähköiseen arkistoon, joten neuvontapyynnön voi muuttaa tarvittaessa myöhemmin lupahakemukseksi." 

Myös taloyhtiölle ilmoitettava remontista

Levannon mukaan rakennusvalvonta haluaa tutkia ja varmistua, että remontin tekijä tietää mitä tekee.

"Vaikka lupaa ei tarvittaisikaan, kaikissa remonteissa kannattaa panostaa hyvään suunnitteluun ja ammattitaitoiseen toteutukseen."

Asunto-osakeyhtiöiden energiaremonteissa lupaa hakee aina taloyhtiön valtuuttama taho, kuten isännöitsijä tai hallituksen jäsen. Osakkaan on puolestaan ilmoitettava taloyhtiölle remontista aina, kun se voi vaikuttaa taloyhtiön vastuulla oleviin talon rakenteisiin tai naapuriasuntoihin.

"Energiaremonttien lakiasioissa suurin osa kysymyksistä liittyy päätöksentekoon taloyhtiöissä ja kustannusten jakamiseen osakkaiden kesken", Kiinteistöliiton neuvontalakimies Tapio Haltia sanoo.

Millaisia lupia eri energiaremonteissa tarvitaan? Kokosimme tähän muutamia suuntaa antavia esimerkkejä.

Ilmalämpöpumput

Ilmalämpöpumppuja on asennettu jo pitkään etenkin suoralla sähköllä lämmitettäviin omakotitaloihin. Niitä varten ei yleensä tarvita lupaa, mutta asennuksen on tehtävä valtuutettu asentaja.

Kuntien rakennusjärjestyksissä saattaa kuitenkin olla määräyksiä, jotka koskevat esimerkiksi lämpöpumpun ulkoyksikön sijoittamista kadun puoleiselle seinustalle tai laitteesta kantautuvaa ääntä naapurin pihamaalle.

Asunto-osakeyhtiöissä osakkaan ilmalämpöpumppu vaatii käytännössä luvan taloyhtiöltä. Tapio Haltia suosittelee, että mahdollisuus asentamiseen käsiteltäisiin ensin taloyhtiön yhtiökokouksessa.

"Yhtiökokouksen olisi hyvä linjata, saako ilmalämpöpumppuja asentaa ja jos saa, niin miten ja mihin. Näin myös varmistetaan osakkaiden yhdenvertainen kohtelu."

Rivitaloyhtiössä ilmalämpöpumppujen asentaminen on lähtökohtaisesti helpompaa, kun laitteen ulkoyksikölle löytyy yleensä sopiva paikka. Kerrostalossa ulkoyksikön ainoa mahdollinen asennuspaikka on usein parveke.

Toissa vuonna korkein oikeus linjasi erään tapauksen yhteydessä, että taloyhtiö ei voinut estää osakkaan ilmalämpöpumpun asennusta, kun pumpun ulkoyksikkö sijoitettiin parvekkeelle.

Haltian mukaan päätös selvensi pelisääntöjä, mutta jätti kuitenkin vielä varaa tulkinnoille.

"Jos ulkoyksikkö asennetaan esimerkiksi kaiteen taakse piiloon ilman vaikutuksia julkisivuun, taloyhtiöllä ei ole todennäköisesti oikeutta kieltää sitä ilman muita perusteita. Jos asennus tehdään sen sijaan avoparvekkeelle, se saattaisi edellyttää toimenpidelupaa viranomaiselta."

Aurinkosähköjärjestelmä

Ilmalämpöpumppujen tavoin sähköä tuottavat aurinkopaneelit ovat entistä yleisempi näky etenkin pientalojen katoilla. Monessa kunnassa niitä koskevia lupamenettelyjä onkin helpotettu.

Esimerkiksi Helsingissä ja Vantaalla aurinkopaneelien asentaminen talon tai piharakennuksen katolle ei vaadi toimenpidelupaa rakennusvalvonnasta. Esimerkiksi Helsinki kuitenkin ohjeistaa, että paneelit tulisi sijoittaa lähtökohtaisesti pihan puolelle ja katon lappeen suuntaisesti, jos se on valoisuuden kannalta mahdollista. Ne eivät saa myöskään häiritä naapurustoa esimerkiksi heijastuksilla.

Joissakin kunnissa aurinkopaneeleille on hankittava toimenpidelupa.

"Mahdollisten lupien vaatimus kannattaa aina tarkistaa kunnan rakennusvalvonnasta hyvissä ajoin ennen paneelien tilaamista."

Erityisen tarkkana kannattaa olla, jos aurinkopaneelit ovat tulossa suojeltuun rakennukseen.

"Silloin on ehdottomasti oltava yhteydessä rakennusvalvontaan. Uskoisin, että monessa kunnassa myös suojeltuihin rakennuksiin paneelit on mahdollista laittaa tietyin edellytyksin."

Tässä voi olla kuitenkin erilaisia käytäntöjä eri paikkakunnilla. Porissa on käyty viime kuukausien aikana vilkasta keskustelua kaupungin vaatimuksesta poistaa aurinkopaneelit kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Kuukkarin alueen talojen katoilta. Kaupungin mukaan paneelien asennus vaatisi toimenpideluvan, jota kiinteistönomistajat eivät olleet hakeneet.

Kaupunki on kehottanut poistamaan luvatta asennetut aurinkopaneelit. Satakunnan Kansan mukaan kehotuskirjeitä on tullut myös sellaisille kiinteistönomistajille, joiden talo ei ole suojeltu. 

Maalämpö ja lämmitysjärjestelmän vaihto

Maalämpökaivojen poraamiseen tarvitaan toimenpidelupa. Joissakin kunnissa lupaa ei tarvita, jos kohde on asemakaava- tai pohjavesialueen ulkopuolella

"Maalämpöä pohtivan kannattaa aina ensimmäiseksi tarkistaa, sijaitseeko talo pohjavesialueella tai onko tontin alla varauksia esimerkiksi tunneleille", Tapio Haltia sanoo.

Rakennuslupaa saattavat edellyttää myös lämmitysjärjestelmän merkittävät muutokset. Levannon mielestä sellainen olisi todennäköisesti esimerkiksi suoran sähkölämmityksen korvaaminen maalämmöllä ja vesikiertoisella patteriverkolla.

"Toimenpidelupakin voi lämmitysmuodon vaihdossa riittää, jos tarvittavat muutokset rajoittuvat lämmönjakohuoneeseen. Sellainen voi olla esimerkiksi öljykattilan vaihtaminen maalämpöpumppuun tai ilma-vesilämpöpumppuun", Risto Levanto toteaa.

Takka ja muut tulisijat

Uuden takan ja hormin rakentaminen taloon jälkikäteen vaatii yleensä aina rakennusluvan. Rivi- ja paritaloissa asukkaan täytyy myös sopia takan jälkiasennuksesta taloyhtiönsä kanssa.

Joissakin taloissa voi olla niin sanottu takkavaraus, jossa rakentamisvaiheessa on suunniteltu paikka ja tehty perustukset jälkeen päin asennettavalle tulisijalle.

Levannon mukaan silloin riittää usein neuvontapyyntö kunnan rakennusvalvontaan, jonka kanssa hanke käydään läpi.

"Myös vanhan takan vaihto vaikkapa uuteen varaavaan takkaan onnistuu yleensä ilman lupaa. Neuvontapyyntö kunnan rakennusvalvontaan usein riittää", Levanto sanoo.

Tulisijoissa on otettava aina tarkasti huomioon paloturvallisuus. Levanto korostaa siksi ammattitaitoisen suunnittelun ja asennustyön merkitystä.

Esimerkiksi monet takkaliikkeet auttavat suunnittelussa ja hoitavat tarvittavat lupa-asiat asiakkaan puolesta. 

Lisäeristys ja ikkunoiden vaihtaminen

Energiahukkaa vähentävä lisäeristys tehdään usein talon muiden perusparannusten yhteydessä, joten remonttiin liittyvät lupa-asiat hoituvat kaikki samalla kertaa. Eristystä voidaan parantaa esimerkiksi julkisivuremontin yhteydessä, mikä edellyttää aina rakennus- tai toimenpidelupaa.

Sama pätee vanhojen ikkunoiden korvaamiseen energiahukkaa vähentävillä uusilla ikkunoilla.

"Neuvontapyyntö useimmiten riittää, jos muutokset julkisivuun ovat vähäiset. Sellainen voi olla esimerkiksi ikkunoiden uusiminen käyttäen vanhojen mitoitusta ja ulkonäköä", Levanto sanoo.

Talon sisäpuolella tehtävät lämmöneritystyöt esimerkiksi rakennuksen ala- tai yläpohjassa eivät yleensä edellytä lupaa. 

Energiaremonttiin voi saada avustusta  

Energiaremontin suunnittelussa kannattaa perehtyä tarjolla oleviin avustuksiin, sillä niillä voi säästää parhaimmillaan tuhansia euroja.  

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää tänä vuonna korjausavustuksia asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseen noin 99 miljoonaa euroa.

Avustuksissa on jatkuva haku ja niitä jaetaan niin pitkään kuin määrärahoja riittää. Avustusta voivat hakea asuinrakennuksen omistavat henkilöt, taloyhtiöt ja ARA-yhteisöt.

Energia-avustusta voi saada käytännössä kaikkiin remontteihin, joilla parannetaan asuinrakennuksen energiatehokkuutta. Tarkempi lista avustuskelpoisista korjaustoimenpiteistä ja niiden avustusosuuksista löytyy ARAn nettisivuilta.

Normaaleissa energiakorjauksissa avustusta voi saada 4 000 euroa asuntoa kohti ja 6 000 euroa asuntoa kohti, kun rakennus korjataan lähes nollaenergiatasolle.

Avustus on kuitenkin enintään 50 prosenttia korjaustyön avustuksen piiriin hyväksyttävistä kustannuksista.

Jotta avustusta voi saada, korjaushankkeen täytyy parantaa rakennuksen energiatehokkuutta enemmän kuin korjaamisen yhteydessä normaalisti edellytetään. Tämä on osoitettava hakuvaiheessa niin sanotulla E-lukulaskelmalla ja remontin jälkeen tehtävällä energiatodistuksella. Tähän tarvitaan alan asiantuntija.

Energia-avustusten hakuprosessi on varsin vaativa, joten myös hakemuksen laatimisessa voi olla hyvä hyödyntää asiantuntijan apua. 

Tukea kaukolämpölaitteiston uusimiseen

ARAlta voi saada avustusta myös kaukolämpölaitteistojen uusimiseen, jossa lämmönvaihdin vaihdetaan enintään 90-asteiseen kaukolämpöveteen sopivaksi. Lämpötilan alentaminen parantaa kaukolämpöverkon energiatehokkuutta.

Avustusta on mahdollista saada kaikkiin asuinrakennuksiin. Pientalot voivat saada avustusta 2 000, rivitalot 3 000 ja kerrostalot 4 000 euroa uusittavaa lämmönvaihdinlaitteistoa kohden. Avustuskelpoisia ovat myös samassa yhteydessä lämmitysjärjestelmän tasapainotuksesta ja säädöstä syntyvät kustannukset. 

Avustusta öljylämmityksestä luopumiseen

ELY-keskus myöntää avustuksia öljylämmityksestä luopumiseen ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien pientalojen omistajille. Avustus on 4 000 euroa, kun öljylämmitys korvataan kaukolämmöllä, maalämpöpumpulla tai ilma-vesilämpöpumpulla. Tuki on 2 500 euroa, jos siirrytään muihin lämmitysjärjestelmiin.

Myös kotitalousvähennystä voi hyödyntää

Etenkin pienemmissä energiaremonteissa voi hyödyntää kotitalousvähennystä. Sitä on mahdollista saada myös esimerkiksi aurinkopaneelien tai ilmalämpöpumpun asennustyöstä.

Kotitalousvähennystä saa 40 prosenttia ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yrittäjälle tai yritykselle maksetusta työkorvauksesta tai 15 prosenttia maksetusta palkasta sekä palkan sivukulut. Vähennyksen enimmäismäärä henkeä kohden on 2250 euroa.

Jos kyse on öljylämmityksen vaihtamisesta toiseen lämmitysmuotoon, vähennys on 60 prosenttia työn osuudesta ja vähennyksen enimmäismäärä 3500 euroa.

Kotitalousvähennyksen omavastuu on 100 euroa

Samaan hankkeeseen ei voi käyttää kahta valtion tukimuotoa. Siksi kannattaa laskea tapauskohtaisesti, tuleeko esimerkiksi kotitalousvähennys tai energia-avustus edullisemmaksi.

Juttua varten on haastateltu ryhmäpäällikkö Sami Turusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAsta.

Matti Remes 

Näitä muut lukevat nyt

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke, koti