veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

KOTI

ASP-sopimus voi leikata korkotuottoa

ASP-sopimus voi leikata korkotuottoa
5.11.2018

ASP-tili voi olla erittäin tuottoisa, riskitön tapa säästää omaa ensiasuntoa varten. Pankki saattaa kuitenkin rajata tuottoa huomattavasti asuntosäästösopimuksella, jonka se tekee säästäjän kanssa.

Ensiasunnon ostajan ASP eli asuntosäästöpalkkiojärjestelmä tukee asunnonhankinnassa monella tapaa. Merkittävimpiä etuja erityisesti nykyisten lähes nollakorkojen aikaan on ASP-tilille saatava veroton korko.

ASP-tilille maksetaan koko säästöajalta 1 prosentin korko. Sen päälle tulee 2–4 prosentin lisäkorko. Lisäkorkoa saa ASP-tilin avausvuodelta sekä enintään viideltä seuraavalta kalenterivuodelta tai siihen asti, kun säästäjä tekee kaupat ensiasunnostaan.

Lisäkorko maksetaan säästäjälle vasta, kun hän tekee kaupat asunnosta. Lisäkorko ei siis kerrytä korkoa korolle.

Lisäkoron haarukaksi on ASP-asetuksessa määrätty 2–4 prosenttia. Säästäjä sopii korosta pankin kanssa. ASP-säästäjät ovat pankeille mieluisia asiakkaita, ja monet pankit tarjoavatkin suurinta, 4 prosentin lisäkorkoa.

Hyöty lisäkorosta voi kuitenkin kutistua reippaasti, jos ASP-säästäjän ja pankin välisessä asuntosäästösopimuksessa on asetettu rajoituksia lisäkoron maksamiselle. Tämä on mahdollista, sillä vaikka lisäkoron prosenttihaarukka on asetuksessa, muut koron maksamiseen liittyvät asiat ovat kiinni pankin ja asiakkaan välisestä sopimuksesta.

Tarkista koronmaksu säästösopimuksesta

Taloustaito kysyi Nordealta, Danske Bankilta ja OP Ryhmältä, mille ASP-säästösummalle ne maksavat lisäkoron.

Nordea ja Danske Bank ilmoittivat, että ne maksavat lisäkoron koko säästösummalle, joka on ASP-säädösten mukaisesti tilille säästetty. OP Ryhmän osuuspankeissa lisäkorkoa maksetaan vain sille talletuksen osalle, joka vastaa kymmentä prosenttia asunnon kauppa- tai hankintahinnasta.

Rajaus voi pienentää huomattavasti säästäjän saamaa korkotuottoa.

Viidessä vuodessa ASP-tilille voi säästää enimmillään 60 000 euroa, tilin avausvuoden säästöt mukaan lukien jopa yli 70 000 euroa. Jos säästäjä ostaa esimerkiksi 100 000 euron asunnon, hän saa OP Ryhmän rajauksella lisäkorkoa vain 10 000 euron osuudelle säästöistään. Tällöin hänen korkotulonsa jää tuhansia euroja pienemmäksi verrattuna siihen, että hän saisi lisäkoron koko säästösummalleen.

Kun ASP-säästäjä kilpailuttaa pankkeja, kannattaa siis vertailla tarkasti paitsi lisäkoron suuruutta myös muita säästösopimusten ehtoja.

Leikkuria ei voi käyttää, ellei sellaista ole sopimuksessa

Sopimus on ratkaiseva: jos sopimuksessa ei ole mainintaa lisäkorkoon oikeuttavan säästöosuuden leikkaamisesta, lisäkorko on maksettava koko säästösummalle, kertoo jaostopäällikkö Vesa Sainio Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finestä.

Ja jos sopimuksessa ei leikkuria ole, pankki ei myöskään voi myöhemmin yksipuolisesti muuttaa sopimusta ja ottaa leikkuria käyttöön, vaikka pankki olisi ryhtynyt kirjaamaan leikkurin uusiin ASP-sopimuksiinsa.

Pari vuotta sitten Finen pankkilautakunta käsitteli asiakkaan ja pankin kiistaa siitä, pitääkö pankin maksaa ASP-lisäkorkoa koko säästösummalle, vaikka summa oli suurempi kuin säästäjän ostaman asunnon hinta.

PANKKILAUTAKUNTA = Finessä toimiva lautakunta, joka antaa ratkaisusuosituksia pankkiasioihin liittyvissä pankkien ja niiden asiakkaiden erimielisyyksissä. Pankit ovat aina noudattaneet lautakunnan ratkaisusuosituksia.

”Säästösopimuksessa oli sovittu, että lisäkorko maksetaan ’säästetylle summalle’. Siksi lautakunta suositteli, että lisäkorko maksetaan koko säästösummalle, myös asunnon hinnan ylittävälle osalle”, Vesa Sainio kertoo. (Lautakunta ei kuitenkaan voinut ottaa kantaa siihen, mikä olisi asunnon hinnan ylittävälle osalle saadun korkotuoton verokohtelu.)

Säästäjän velvollisuus on tietenkin olla tarkkana siinä, millaiseen sopimukseen nimensä panee. Toisaalta ASP-asetuksen mukaan pankin tulee ASP-sopimusta tehtäessä selvittää säästäjälle asiat, joilla on hänelle olennaista taloudellista merkitystä. ”Lisäkoron maksaminen on mitä suurimmassa määrin sellainen asia”, Vesa Sainio sanoo.

Epäselvyydet ovat ongelma säästäjille

Taloustaidossa on viime vuosina julkaistu useita juttuja ASP-järjestelmästä. Niistä saatu lukijapalaute kertoo, että pankeissa on ollut paljon epäselvyyttä siitä, miten ASP-säännöksiä tulisi soveltaa.

Joskus ongelmat ovat olleet pankki- tai konttorikohtaisia, joskus valtakunnallisia.

Esimerkiksi kolmisen vuotta sitten kävi ilmi, että osa ASP-säästäjistä ei ollut saanut lainkaan säästöilleen kuuluvaa lisäkorkoa. Pankit eivät olleet yhtä mieltä siitä, minkä pankin tulisi maksaa lisäkorko, jos säästäjä ei ottanutkaan lainaansa samasta pankista, johon hän oli säästänyt. Kärsijäksi jäi ASP-säästäjä.

Kiista vietiin Finen pankkilautakuntaan, joka katsoi, että säästäjän käyttämät pankit ovat yhteisesti vastuussa lisäkoron maksamisesta. Myöhemmin Valtiokonttori antoi ohjeen, jonka mukaan lisäkoron maksaa se pankki, joka myöntää säästäjälle ASP-lainan.

Vanha laki ei palvele

Yksi syy epäselvyyksiin lienee se, että ASP-laki on vanha ja kirjoitettu nykyisestä kovasti poikkeavaan taloudelliseen ympäristöön. Laki on 1990-luvun alusta, jolloin esimerkiksi säästäjät harvoin kilpailuttivat pankkeja. Vaikka lakiin on myöhemmin tehty muutoksia, aukkopaikkoja on kaikesta päätellen jäänyt.

Varmasti myös poikkeuksellinen ja pitkäksi venynyt nollakorkojen aika on synnyttänyt pankeissa ainakin paineita muuttaa ASP-käytäntöjä. Esimerkiksi ASP-tilien korot ovat yleiseen korkotasoon verrattuna olleet jo kymmenkunta vuotta suorastaan tähtitieteellisen korkeita.

Kun lisäksi ASP-järjestelmän ikärajoja on asetuksella viime vuosina väljennetty, yhä useammalla ASP-säästäjällä lienee mahdollisuus tehdä hyväkorkoiselle tilille jopa maksimitalletukset eli 12 000 euroa vuodessa. Joissakin tapauksissa myös säästäjien vanhemmat auttavat lahjoituksin säästötavoitteeseen pääsemisessä.

ASP:n suosio on kasvanut, mutta tuskinpa niin paljon, että säästäjien saamat korkotulot olisivat pankeille suuri ongelma. Säästäjille kylläkin on ongelma, jos ASP-käytännöt kovasti vaihtelevat pankeittain tai jos säästäjät eivät tunne saavansa tarpeeksi selvää tietoa järjestelmästä.

Ulla Simola

Rahat, verot, työ & eläke

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.