veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Energiatehokkuus euroiksi asuntokaupassa?

Tommi Rytkönen
Tommi Rytkönen

Asuntomarkkinoiden moniottelija

Tommi Rytkönen on toiminut mm. Kiinteistömaailman, Nooa Säästöpankin ja Renoa Groupin toimitusjohtajana. Sivupuuhina vuosien varrella mm. Suomen Vuokranantajien hallitus ja Suomen Asuntomessujen hallintoneuvosto. Seuraa @rytkoraattori Twitterissä.

Tätä naputellessa uutisvirrassa on kellunut hetken COP26 koodinimellä kutsuttu maailman ilmastokokous. Hieno homma, että julkilausumia tehdään ja ponsia punnerretaan, mutta monelle uutisvirta on jäänyt vain jotenkin epämääräisesti ahdistavaksi taustakohinaksi.

Yritän tässä maadoittaa ajattelua kotoisille asuntomarkkinoille.

Taisi olla vuosi 2013, kun laki energiatodistuksista asuntokaupassa losautettiin ilmoille. Harmi vain, että vajaan kymmenen vuoden perusteella vaikuttaa, että taisi tulla torso.

Muutamia mutkia suoraksi vetäen voi ajatella, että jytäköillä puolimetrisillä tiiliseinillä uljaasti seisova viime vuosisadan alun talo saa heikomman arvion kuin hento 70-luvun betonielementtitalo.

Niin tai näin, mutta en ole vielä törmännyt yhteenkään asuntomarkkinoilla aktiivisesti hääräilevään, joka olisi maireana kertonut saaneensa selvästi kovemman hinnan myynnissä olevasta asunnosta koska energiatodistus.

Eipä todistusaineistoa ole toiseenkaan suuntaan. Eli vaikka luokka olisi alhainen, ei se juuri asunnon haluttavuuteen vaikuta, jos muut palaset ovat kohdallaan.

Asuntokaupoilla olemme oppineet vilkaisemaan isännöitsijäntodistuksesta vastikkeen, ehkä yli vitosen hoitovastike koetaan jotenkin kalliinpuoleiseksi ja kolmella alkava tuntuu halvalta. Vastike on kuitenkin kaikkien taloyhtiön hoitokulujen summa jaettuna tyypillisesti asunnon neliöillä. Siis vaikka lämmitys leijonan osan vastikkeesta yleensä rouhaiseekin, sen konkreettinen vaikutus on asukkaalle lopulta häilyvä.

Pointtini on, että energiatietoisuus varmuudella kasvaa ja jos talon lämmitys ja muu energiatehokkuus on hoidettu erityisen fiksulla ja aikaa kestävällä tavalla, se voisi ja sen pitäisikin näkyä hinnassa.

Energiatodistus ei tässä onnistunut, jotenkin olisiko löydettävissä jotain yksinkertaisempaa? Yksi luku, jonka perusteella markkina alkaisi ohjata piilevää halua tehdä kestäviä valintoja. Simppelisti rakennuksen kokonaisenergiankulutus vuodessa jaettuna toisella ymmärrettävällä luvulla.

Ihan asiallinen vaihtoehto jakajaksi voisi olla asunnon neliöt, mutta vielä parempi olisi asunnon kuutiot. Jaa miksikö? No siksi, että asumme, elämme ja kulutamme kolmiulotteisesti emmekä kaksiuloitteisesti – korkeissa huoneissa on paitsi enemmän tilaa elää ja hengitellä, myös lämmitellä.

Tommi Rytkönen  

Kommentit (1)
 
  • Lasse Mäkelin 19.11.2021 11.30
     
    Samaa mieltä energiatodistuksesta. Sehän on ensisijaisesti energiapoliittinen todistus: jos rakennus kuluttaa sähköä 10000 kWh vuodessa tai vastaava rakennus kaukolämpöä 24000 kWh vuodessa, niin energiatodistuksessa ne ovat samanarvoiset. Miksi ? - koska sähkölämmityksen kerroin on 1,2 ja kaukolämmön 0,5. Nämä kertoimet ovat täysin mielivaltaisia ja perustuvat poliittiseen päätökseen. Ei ihme ettei kukaan välitä energiatodistuksesta.
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan seitsemän ynnä yksi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit