Parasta uuden hallitusohjelman veroratkaisuissa ovat ne asiat, mitä siinä ei ole.
Pääomatulojen verotuksessa ja yritysverotuksessa prosentteja ei muuteta ja myös osinkoverotus säilyy entisellään. Perintö- ja lahjaverotukseenkaan ei esitetä kiristyksiä.
Ero useiden nyt hallituksessa mukana olevien puolueiden ennen vaaleja esittämiin vaaliohjelmiin on näiden veromuotojen osalta selvä. Moninaiset uhkaavat kiristyshankkeet päätyivät kaikeksi onneksi silppuriin.
Säästäjät ja sijoittajat voivat nyt ainakin verotuksen puolesta jatkaa elämäänsä turvallisin mielin seuraavat neljä vuotta. Yrittäjienkin elämä helpottuu veroihin liittyvän epävarmuuden väistyessä.
Ennakoitavuus, johdonmukaisuus ja pitkäjänteisyys ovat pääomatulojen verotuksessa ja yritysverotuksessa ensiarvoisen tärkeitä asioita, joten hallitusohjelman linjauksia voi näiltä osin pitää onnistuneina ja luottamusta herättävinä.
***
Muut hallitusohjelman veroratkaisut ovat vähemmän onnistuneita.
Ympäristö- ja terveyshaittoihin kohdistuvia valmisteveroja kiristetään selvästi. Haittaverojen reilun kiristämisen vastapainoksi olisi tarvittu ansiotulojen verotuksen tuntuva kevennys, mutta se jäi ohjelmasta uupumaan.
Ansiotulojen verotus näyttää päinvastoin kokonaisuutena jopa kiristyvän, kun huomioidaan myös sosiaalivakuutusmaksujen näköpiirissä olevat muutokset. Samalla ansiotulojen verotuksen jo nyt ankara progressio jyrkkenee entisestään.
***
Hallitusohjelman verolinjausten kummallisin harhalaukaus on kotitalousvähennyksen leikkaaminen, joka on ristiriidassa ohjelman harmaan talouden purkamiseen ja työllisyyden parantamiseen liittyvien tavoitteiden kanssa.
Kotitalousvähennyksellä on jatkuvasti suuri merkitys harmaan talouden vastaisessa taistelussa. Sen avulla on myös synnytetty työllistävä kotitalouspalvelujen toimiala Suomeen. Kuitilla tehdystä työsuorituksesta maksetaan asianmukaiset verot ja työn tekijällekin kertyy sosiaaliturvaa.
Tuskin uusi hallituskaan haluaa edistää ammattilaisten tekemän työn laajamittaista korvaamista ”tee se itse”-menetelmällä saati kaipaa paluuta kotitalouspalvelujen ostamiseen pimeästi ”naapuriapuna”.
Mitä hallitus siis haluaa viestiä kansalaisille leikkaamalla kotitalousvähennystä?
***
Asuntolainojen korkovähennystä on asteittain leikattu useiden vaalikausien aikana, ja nyt uusi hallitus aikoo poistaa sen kokonaan.
Asuntolainojen korkovähennyksen merkitys on juuri nyt poikkeuksellisen alhaisten korkojen takia melko vähäinen. Vähennys on kuitenkin hyvä säilyttää työkalupakissa tulevaisuuden varalta. Jos korkotaso joskus tulevaisuudessa nousee merkittävästi, voi korkovähennykselle tulla uudestaan käyttöä.
***
Hallitusohjelman suurin veropoliittinen kysymysmerkki liittyy valmisteilla olevaan sote-uudistukseen. Jatkovalmistelun pohjaksi on valittu maakuntamalli, ja myös maakuntaveroa aletaan valmistella.
Uusien itsehallinnollisten maakuntatason verottajien lisääminen kaikkien nykyisten rinnalle uhkaisi kiristää ajan myötä kokonaisveroastetta.
Sote-uudistuksen tärkeä tavoite pitää olla kustannuspaineiden purkaminen toimintaa kehittämällä ja järkeistämällä, ei verotusta kiristämällä. Uusien maakunnallisten valtuustojen itsenäinen verotusoikeus ei ainakaan edistäisi tavoitetta.
Teemu Lehtinen
Kirjoitus ilmestyy Taloustaidossa 12.6.2019.
Kommentoi