Hallituksen kehysriihi lähestyy ja miljardiluokan lisäsopeutusta tarvitaan.
Vaikka uusienkin sopeutustoimien painopiste on epäilemättä menosäästöissä, myös joitakin veronkiristyksiä lienee tiedossa.
Mitä veroja siis sopii tarvittaessa jopa kiristää – ja mitä ei sovi?
* * *
Yleisperiaatteen pitää olla kirkas: verotetaan mieluummin haitallisia kuin hyödyllisiä asioita.
Jos haluamme lisää työtä ja yrittelijäisyyttä, niitä ei pidä verottaa yhtään nykyistä ankarammin.
Ansiotulojen verotusta ei siksi saa ainakaan kiristää, vaan päinvastoin on pyrittävä jatkossakin työnteon kannustamiseen veroja keventämällä.
Sama juttu yritysten ja yrittäjien verotuksessa, jotka on pidettävä kiristysten ulkopuolella.
Yhteisöverokanta pidetään siis ennallaan 20 prosentissa. Tarvittaessa sitä voi tulevaisuudessa alentaakin, mutta toistaiseksi nykyinen taso on sopiva.
* * *
Osinkoverotus on oma lukunsa. Keskustelussa kummittelee sitkeästi ajatus listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotuksen kiristämisestä. Se olisi hallitusohjelman vastaista, eikä edes lisäisi verotuottoja.
Staattiset laskelmat osinkoverotuksen muutoksista ovat täysin epärealistisia, sillä yritykset ja omistajat tietenkin reagoisivat muuttuviin säädöksiin.
Otetaan esimerkki: valtiovarainministeriön verokartoituksessa laskettiin, että verotuotot kasvaisivat staattisesti arvioituna 400 miljoonaa euroa, jos osinkoverotuksessa nettovarallisuudelle laskettu tuottoprosentti puolitettaisiin.
Tosiasiassa tällainen muutos tuskin tuottaisi mitään, vaan päinvastoin voisi pienentää verotuottoja. Suuri osa listaamattomista yhtiöistä pienentäisi saman tien osingonmaksunsa puoleen, jolloin myös osingoista kertyvät verot puolittuisivat.
Ei jatkoon.
* * *
Mitä siis voisi kiristää?
Valmisteveroista löytyy eniten mahdollisuuksia.
Oluen verotusta on tällä vaalikaudella jostain syystä kevennetty, nyt olisi vaihteeksi kiristyksen vuoro. Myös viinin ja kossun verojen kiristäminen kohentaisi sekä valtion kassaa että kansanterveyttä. Sama koskee luonnollisesti tupakkatuotteiden verotusta.
Alkoholiverotusta ja tupakkaveroa korottamalla saataisiin helposti 200–300 miljoonaa euroa lisää verotuottoja. Tämä olisi hyvä perusta kehysriihen veronkiristyksille.
Sähköveron varovaista korottamista voisi myös lähivuosina harkita. Sitä ei ole korotettu yli kymmeneen vuoteen, joten veron reaaliarvo on alentunut. Vain hyvin vähäisellä neljännessentin korotuksella kilowattitunnin hintaan verotuotot kasvaisivat ensimmäisessä veroluokassa sadalla miljoonalla eurolla.
* * *
Arvonlisäverot kannattaisi jättää tämän kevään kehysriihessä rauhaan.
Hallitus päätti jo hallitusohjelmassa korottaa alimman 10 prosentin verokannan 14 prosenttiin eli samalle tasolle elintarvikkeiden kanssa. Tämä nostaa muun muassa lääkkeiden, joukkoliikenteen, liikuntapalvelujen, kulttuuritilaisuuksien ja kirjojen hintoja.
Uusi korotus 15 prosenttiin kiristäisi 250 miljoonalla eurolla sekä kaikkien mainittujen tuotteiden että jo valmiiksi kalliin ruoan verotusta. Tämä ei olisi hyvä täsmäkiristys.
Jos arvonlisäveroja joskus tulevaisuudessa harkitaan korotettavan, on katse suunnattava alennetun 14 prosentin verokannan ohella myös 24 prosentin pääverokantaan. Prosenttiyksikön korotus pääverokantaan tuottaisi 615 miljoonaa euroa ja kaikkien verokantojen korotus 865 miljoonaa euroa.
Tämä olisi niin mittava veronkiristys, että sen miettiminen on syytä lykätä tulevaisuuteen. Silloin olisi myös vastaavasti kevennettävä toisia veroja, erityisesti ansiotulojen verotusta.
Teemu Lehtinen
Kommentoi