Euroopan unionin koronavuosina perustettu 750 miljardin euron elpymisrahasto oli pelinavaus yhteisvelkaan. Sen vakuutettiin tuolloin olevan poikkeustilanteen vaatima ja kertaluontoinen.
Toisaalta on kannettu huolta siitä, että elpymisrahasto olisikin vain pilottihanke unionin vääjäämättömän yhteisen velkaantumisen tiellä.
Eurovaalien alla on nähty, että tämä huoli on aiheellinen. Ilma on ollut sakeanaan keskustelua mahdollisista uusista yhteisistä jättirahastoista, joilla voitaisiin rahoittaa Ukrainan tukea, sotilaallista varustautumista, ilmastotoimia, innovaatiotoimintaa, ja mitä vielä.
Kaikki tärkeitä asioita, joihin ei kuitenkaan tarvita massiivisia uusia rahastoja, saati uutta yhteisvelkaa.
* * *
Vaihtoehdoksi yhteiselle velalle mainitaan usein unionin ”omien varojen” lisääminen. Tämä on tyypillistä unionin uuskieltä. Tosiasiassa unionilla ei ole käytössään mitään omia varoja, vaan ainoastaan veronmaksajien rahaa.
Kokonaan uusien omien varojen kehittäminen unionille tarkoittaisi siis suomeksi uusia EU-veroja.
Nykyisin EU:n tarvitsemista varoista yli puolet kerätään jäsenmailta niiden bruttokansantuloon perustuvilla maksuilla. Loppu koostuu pääosin jäsenmaiden arvonlisäveron pohjaan sekä muovijätteiden määrään perustuvista kansallisista maksuista.
Veroluonteisia unionin omia tuloja ovat toistaiseksi vain tullimaksut, jotka luontevasti tilitetään tulliliittona toimivan unionin kassaan.
Muita EU-veroja on kuitenkin tyrkytetty vuosikymmenet, toistaiseksi laihalla menestyksellä. Tehokas suoja uusia unioniveroja vastaan on ollut päätöksenteolta vaadittu yksimielisyys.
Komissio ei kuitenkaan lakkaa yrittämästä. Vain luovuus on rajana, kun EU:lle esitetään uusia veroja.
* * *
EU-verot ovat huono idea, ainakin jos halutaan välttää verotuksen jatkuva yleinen kiristyminen.
EU-verot lisäisivät vain kansallisten verojärjestelmien päälle uuden ylikansallisen verokerroksen, joka ei korvaisi mitään nykyisiä veroja. Tämä aivan tarpeettomasti mutkistaisi ja kiristäisi verotusta koko unionin alueella.
Jokaiselle, joka ei pidä verotuksen yleistä kiristymistä väistämättömänä, voi esittää vastakysymyksen: mikä Suomen nykyisistä veroista poistuisi tai edes alenisi mahdollisten uusien EU-verojen myötä?
Vastaus on tietenkin, ettei mikään. Suomi, Saksa, Ranska ja kaikki muutkin unionimaat pitävät kaikissa olosuhteissa kiinni omasta itsenäisestä oikeudestaan verottaa kansalaisiaan ja harrastaa muutenkin politiikkaa omista kansallisista tarpeistaan lähtien.
* * *
Sama ongelma koskee tietysti ideaa liittovaltiosta laajemminkin. Jos jäsenmaat eivät ole valmiita supistamaan omaa toimintaansa, uusi paisuva liittovaltio tulisi vain raskaana ja kalliina rakenteena kaiken nykyisen päälle.
Mitä EU:n muuttuminen liittovaltioksi tarkoittaisi käytännössä?
Jos EU:sta haluttaisiin kehittää aito liittovaltio, se tarvitsisi itse päätetyn budjetin, verotusoikeuden ja oikeuden ottaa velkaa. Siis samat perusvälineet harrastaa finanssipolitiikkaa kuin unionin jäsenmaillakin on.
Unionin kansalaisilla ei ole kuitenkaan varaa ylläpitää kahta päällekkäistä valtiota.
Tämä on hyvä peruste pitää EU mahdollisimman solakkana ja tehokkaana myös jatkossa.
Teemu Lehtinen
Kommentoi