Hallitus päätti budjettiriihessään huomattavista määräaikaisista verohuojennuksista sähkön käyttäjille.
Poikkeuksellinen tilanne vaatii myös poikkeuksellisia veroratkaisuja. Venäjän sotatoimien aiheuttamaan sähkön hintapiikkiin reagoitiin nyt vahvasti ja nopeasti vaikuttavilla toimilla.
Sähkön arvolisävero alenee 24 prosentista 10 prosenttiin viiden kuukauden ajaksi eli joulukuusta 2022 huhtikuuhun 2023.
Lisäksi tuloverotukseen tulee kotitalousvähennyksen kylkeen kokonaan uusi sähkövähennys, jonka saa neljän kuukauden aikana ostetusta sähköstä.
Sähkövähennyksen tarkka malli selviää vasta jatkoviilauksen jälkeen. Tarkoituksena on joka tapauksessa rajata omavastuulla vähennys vain suuria sähkölaskuja maksaville.
Sähkön alv:n alennus ja uusi sähkövähennys ovat hyvä yhdistelmä.
Sähkön määräaikainen alv-alennus on tasapuolinen helpotus kaikille sähkön käyttäjille, joiden sähkölaskut ovat näinä aikoina huimassa nousussa.
Uusi tuloverotuksen sähkövähennys on puolestaan tehokas lisätoimi kohdennettuna niille, joiden energiakustannukset ovat jo valmiiksi korkeat ja nousevat tässä tilanteessa erityisen voimakkaasti.
Näistä verojen huojennuksista on apua. Hyvä on kuitenkin muistaa, että säästäväisyys sähkön käytössä on kaikkein paras tapa jokaisen kansalaisen hillitä paisuvia sähkömenojaan.
* * *
Säästäväisyydestä puheenollen – valtion menotaloudessa se on koko tämän vaalikauden loistanut poissaolollaan.
Kalliita uudistuksia on tehtailtu ja budjettien menokehyksiä venytetty. Säästösarakkeeseen ei sen sijaan ole juurikaan kertynyt merkintöjä.
Vaalikauden viimeinen budjetti ei ole poikkeus.
Budjetin alijäämä on vuonna 2023 kasvamassa huomattavasti aiemmin ennustettua suuremmaksi. Vielä kesällä valtiovarainministeriö arvioi alijäämäksi 6,3 miljardia euroa, mutta nyt hallituksen budjettiriihen jäljiltä ollaan jo 8,1 miljardissa eurossa.
Eikä tässä vielä kaikki. Vuoden 2023 budjetista puuttuu 1,9 miljardia euroa ensi vuoden menoja, kun tammikuun sote-menot maksetaan jo joulukuussa.
Todellinen ensi vuoden alijäämä on siis 10 miljardia euroa, kun kaikki vuodelle 2023 kuuluvat menot lasketaan mukaan.
Kymmenen miljardia euroa on valtava alijäämä tilanteessa, jossa talous ja työllisyys ovat yhä melko vahvoja. Puskuria taantuman varalta ei ole.
* * *
Hallituksen höveli suhtautuminen menojen paisuttamiseen ja huoleton asenne velanottoon ovat johtaneet melkoiseen finanssipoliittiseen umpikujaan.
Kasvu on tällä vaalikaudella tarkoittanut lähinnä valtion menojen kasvattamista. Sitä ei ole huomattu, että samalla yksityinen talous uhkaa näivettyä ja valtion velkakuorma kasvaa kestämättömällä tavalla.
Tasapainoinen kasvu ei voi jatkossa enää tarkoittaa kaikkien liikenevien resurssien haalimista julkiselle sektorille.
Valtiontalouden tasapainottaminen kestävälle uralle on nyt jäämässä seuraavan hallituksen hoidettavaksi.
Tulevissa taloustalkoissa tarvitaan paitsi tiukkaa säästäväisyyttä valtion menoissa myös tehokkaita toimia kestävän kasvun aikaansaamiseksi. Kannustavilla veroratkaisuilla on siinä oma tärkeä osansa.
Teemu Lehtinen
Kommentoi