Perustulosta on puhuttu paljon. Idea tuntuu olevan hyvin houkuttava ja koukuttava. Kaikille kansalaisille jaettaisiin tuloa suoraan tilille. Tuen tarpeen perään ei enää kyseltäisi, vaan kaikki saisivat rahaa automaattisesti. Mikä voisikaan olla vapauttavampaa?
Jostain syystä tätä ajatusta ei kuitenkaan ole missään maassa käytännössä toteutettu. Reaalisovelluksen tiellä on siis ongelmia.
Yksi suuri kysymys on rahoitus. Jos kaikille aletaan jakaa ilmaista rahaa, niin jonkun täytyy se kustantaa. Käytännössä kuorma kasattaisiin kiristyvinä veroina työssäkäyville. Jotta perustulolla olisi todellista merkitystä, tulisi myös muuta sosiaaliturvaa samalla karsia. Miten nämä sosiaaliturvan ja verotuksen muutokset vaikuttaisivat kannustimiin ja työllisyyteen?
Perustuloon liittyy runsaasti avoimia kysymyksiä. Siksi ei ole ihme, että Suomen toimeenpanema perustulokokeilu on herättänyt suurta kiinnostusta paitsi kotimaassa, myös kansainvälisesti.
* * *
Kokeilu toteutettiin satunnaisotannalla siten, että kahdelletuhannelle aiemmin työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saaneelle henkilölle maksettiin 560 euroa kuukaudessa perustuloa vuosina 2017 ja 2018. Perustulo oli saajalleen verovapaata tuloa. Perustulon sai myös pitää, vaikka työllistyisikin.
Kokeillun mallin on arvioitu maksavan koko väestöön laajennettuna 10–15 miljardia euroa. Malli ei siis olisi mitenkään toteuttamiskelpoinen pohja laajalle koko väestöä koskevalle sosiaaliturvan uudistukselle. Realismi tarkoittaisi lähinnä kustannusneutraaliutta, tämä kokeilumalli oli kaikkea muuta.
Avoimeksi jäi myös se, millaisia käyttäytymisvaikutuksia kokeiltavan kaltaisella perustulolla ja sen rahoittamiseksi tarvittavalla veronkiristyksellä olisi kaikkiin kokeilun ulkopuolelle jääneisiin ryhmiin, kuten palkansaajiin ja opiskelijoihin.
Tämä oli siis hyvin tiukasti rajattu ja ”rusinat pullasta” -henkinen kokeilu, jossa perustulon saajiksi valikoitujen työllistymisen taloudelliset kannustimet paranivat poikkeuksellisen – ja samalla epärealistisen – paljon.
Siihen nähden kokeilun vaikutukset näyttävät nyt julkaistujen ensimmäisten tulosten valossa todella vähäisiltä.
Vaikutus työllistymiseen havaittiin olemattomaksi.
Kokeilussa mukana olevien kokema hyvinvointi näytti hieman paremmalta kuin vertailuryhmässä, mutta tämäkin tulos on kyseenalaistettu hyvin alhaisen vastausaktiivisuuden takia. Lisäksi jo kokeiluun osallistumisen tuottaman huomion oletetaan osaltaan vaikuttaneen kyselyn tuloksiin.
* * *
Sosiaaliturva on iso asia. Keskustelua pitää voida käydä myös epärealistisista utopioista, joihin nyt kokeiltu perustulomallikin epäilemättä lukeutuu.
Samalla on toivottavaa, että edettäessä kohti käytännön uudistusta keskusteluun saadaan mukaan lisää konkretiaa ja realismia. Perustulokokeilun laihat tulokset toimivat osaltaan herättäjänä.
Sosiaaliturvan uudistaminen käynnistyy toivottavasti ensi vaalikaudella. Jos ja kun haluamme ehkäistä syrjäytymistä, parantaa kannustavuutta ja kohentaa työllisyyttä toteuttamiskelpoisella ja rahoitettavissa olevalla mallilla, vastaus ei ole kaavamainen ja vastikkeeton perustulo.
Teemu Lehtinen
Kirjoitus ilmestyy Taloustaidossa 20.2.2019
Kommentoi