veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Osinkoveroissa kissa pöydälle - ei kiristetä

Teemu Lehtinen

Maksajan asialla

Teemu Lehtinen on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja. Seuraa Twitterissä @TeemuTLehtinen

Yritysten ja yrittäjien verotusta ei kiristetä. 

Tämä selkeä ja kannatettava linjaus sisältyy muun muassa elinkeinoelämän järjestöjen helmikuun alussa julkaisemiin yhteisiin hallitusohjelmatavoitteisiin. 

Veronmaksajain Keskusliiton talous- ja veropolitiikan linjauksissa vaalikaudelle 2023–2027 on sama lähtökohta. Yhteisöveroa ja pääomatulojen verotusta, mukaan lukien osinkoverotus, ei kiristetä. 

Tämä vastaa myös jo nyt noudatettua politiikkaa. Yritysten ja yrittäjien verotusta ei ole tällä vaalikaudella kiristetty.

Yhteisövero on pidetty koko vaalikauden 20 prosentissa. Pääomatulojen verotuksessa verokantoja ei ole muutettu. Olennaista yritysten ja yrittäjien kannalta on, että myös listaamattomien yhtiöiden osinkona jakaman voiton verotus on pidetty tällä vaalikaudella ennallaan. 

Se on tuonut yritysten ja niiden omistajien verotukseen luotettavuutta, pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta. Samalla linjalla on hyvä jatkaa vaalien jälkeenkin. 

* * * 

Mitä se tarkoittaa käytännössä? 

Yhtiön ja osakkaan kahdenkertaista verotusta huojennetaan nyt niin, että 25 prosenttia osingosta on veronalaista pääomatuloa, kun osinko on enintään 8 prosenttia yhtiön nettovaroista. Lisäksi näin verotettua osinkoa voi saada enintään 150 000 euroa vuodessa. 

Jaetun voiton vero koostuu tällöin yhtiön maksamasta 20 prosentin yhteisöverosta sekä osingon saajan maksamasta tuloverosta, joka on 6 prosenttia yhtiön voittoon suhteutettuna. Yhteensä jaettuun voittoon kohdistuu 26 prosentin vero, kun pääomatuloa on enintään 30 000 euroa vuodessa. 

Ei ole ihme, jos tämä kuulostaa aika mutkikkaalta. 

Mutta koko kalkyylin lopputulos on lopulta yksinkertainen: 26 prosentin vero yhtiön jakamalle voitolle. Tämä ei saa kiristyä ensi vaalikaudella. 

* * * 

Onko vaalien lähestyessä syytä olla huolissaan yritysten ja yrittäjien verotuksen mahdollisesta kiristymisestä? 

Kyllä on, ja huoli liittyy nimenomaan keskusteluun osinkoverotuksesta. 

Osa puolueista on asettanut tavoitteeksi listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotuksen kiristämisen ensi vaalikaudella. 

Myös osinkoverotuksen huojennuksen perustuminen yhtiön nettovarallisuuteen on asetettu keskustelussa kyseenalaiseksi. 

Nykyinen periaate on kestänyt jo parikymmentä vuotta, kun se korvasi aiemman yhtiöveron hyvitysjärjestelmän vuonna 2005. 

Kun huojennettu osinko on rajattu vain 8 prosentin tuottoon suhteutettuna yhtiön nettovaroihin, kannattaa yhtiöön kerryttää pitkäjänteisesti varoja. 

Yritysten vahvat taseet ovat puolestaan tärkeä suhdannepuskuri, jonka arvo työllisyyden kannalta korostuu aina taantumien ja kriisien aikana. 

Nykyinen järjestelmä myös hillitsee osaltaan riskiä tulomuunnosta. Yhtiön kaikkia varoja ei kannata tulouttaa kerralla osinkona, jota verotettaisiin selvästi kevyemmin kuin ansiotuloa.

Nettovarallisuuslaskenta ei ole ongelmatonta, mutta ei siitä myöskään ole helppoa luopua. 

* * * 

Nykyinen osinkoverotus on kaikkiaan aika sotkuinen kokonaisuus, mutta mutkikkuudelle on toisaalta myös monia perusteltuja ja ymmärrettäviä syitä. 

Osinkoverotuksen uudistaminen voi olla joiltakin osin tarpeen, mutta se pitää tehdä huolellisesti ja varovasti. Pitkänteisyys ja ennakoitavuus on yritysten ja niiden omistajien verotuksessa erityisen tärkeää. Olennaista on, että uudistaminen ei saa olla kiristämistä. 

Hallitusohjelmaan on siksi hyvä kirjata juurikin alussa mainittu reunaehto: yritysten ja yrittäjien verotusta ei kiristetä.

Teemu Lehtinen  

Kommentit (1)
 
  • Pertti Hynninen 10.2.2023 10.42
     
    Tässä verotusmuodossa on huonona puolena se, että veroetu koskee vain varakkaita yhtiöitä, kun pienet ja aloittelevat yritykset pikemminkin tarvitsisivat veroetuja. Lisäksi ihmetyttää se, että osakkeiden piensijoittajat maksavat listatuista yhtiöistä 20% yhteisöveroa ja lisäksi osingoista vähintäänkin 25,5%. Tässäkin tapauksessa varakkaat sijoitusyhtiöt ovat paremmassa asemassa kuin piensijoittajat. Vaikka yksityiset henkilöt maksavat suhteellisen pienen jäsenmaksun, pitäisi Veromaksajien ajaa myös piensijoittajien etuja.
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kaksi ynnä kuusi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit