Venäjän hyökkäys Ukrainaan on laittanut politiikan tärkeysjärjestyksen uusiksi.
Kansalaisten mielen täyttää ymmärrettävästi huoli Ukrainasta ja omasta maastamme aggressiivisen Venäjän liittoutumattomina naapureina.
Nyt keskitymme pääasioihin. Suomen ja suomalaisten turvallisuuden varmistaminen on ensisijaista, ja sen varassa lepää kaikki muu mitä teemme.
Eduskunnassa päähuomio on lähiajat mahdollisen Nato-jäsenyyden analysoinnissa ja tulevien suurten turvallisuuspoliittisten ratkaisujen pohjustamisessa. Puolueet työstävät kiireisesti omia kantojaan.
* * *
Vaikka päähuomio onkin nyt turvallisuudessa, talouttakaan ei saa unohtaa. Itse asiassa meidän on myös talousasioissa oltava nyt erityisen tarkkana.
Suomi tunnetaan maailmalla luotettavana ja luottokelpoisena länsimaana, joka on vahva kumppani kenelle tahansa. Tämän varaan on hyvä rakentaa uusia liittosuhteita ja varautua kohtaamaan turvallisuutemme haastajia.
Hallituksen on lähestyvässä kehysriihessään tehtävä muuttuneen tilanteen edellyttämiä taloudellisia valintoja ja uudelleenkohdennuksia.
Puolustukseen on tässä tilanteessa satsattava lisää, siitä suomalaisilla on laaja yhteisymmärrys. Myös muun muassa huoltovarmuuden parantaminen ja riittävästä omavaraisuudesta huolehtiminen vaatinevat uudessa tilanteessa lisää resursseja.
Tämä edellyttää vastaavasti korostettua pidättyvyyttä muissa menoissa, jotta julkisen talouden kestävyyttä ei vaaranneta.
* * *
Entä sitten verotus?
Tässä uudessa tilanteessa hallituksen on syytä pelkistää ja rauhoittaa veropolitiikkaansa vaalikauden viimeisenä vuotena.
Uusia hätäisesti valmisteltuja ja vaikutuksiltaan kyseenalaisia rakenteellisia muutoksia ei verotukseen enää tällä vaalikaudella kaivata.
Maastapoistumisvero on yksi esimerkki ja kiinteistöveron uudistaminen toinen.
* * *
Hallitus päätti maastapoistumisverosta aivan liian hätäisesti viime syksynä.
Maastapoistumisverolla on omat perustelunsa, mutta niin paljon haittoja, ettei valtiovarainministeriö pitänyt sitä järkevänä toteuttaa.
Veron tuotto olisi hyvin vähäinen tai jopa olematon. Se mutkistaisi verojärjestelmää, olisi hallinnollisesti hankala toteuttaa ja vaikuttaisi kielteisesti Suomen kilpailukykyyn, kiinnostavuuteen sijoituskohteena sekä ihmisten kansainväliseen liikkuvuuteen.
Nämä olivat ongelmia aiemminkin, mutta erityisesti nyt muuttuneessa tilanteessa tällaisen uuden veron säätäminen olisi aivan väärä viesti Suomesta maailmalle.
* * *
Kiinteistöveron arvostusperusteiden uudistamista on valmisteltu jo pitkään, mutta valmista ei ole tullut. Nyt hallitus harkitsee esityksen tekemistä vielä vaalikauden loppumetreillä.
Kiinteistövero vaikuttaa hyvin laajasti kansalaisten talouteen, ja sen merkitys kuntien verolähteenä korostuu sote-uudistuksen myötä.
Kiinteistövero uhkaa kaavaillussa uudistuksessa nousta monilla huomattavasti, vaikka keskimääräinen vero ei kiristyisikään. Vaikutusarvioissa ei siksi riitä kuntien keskimääräisen tason tarkastelu, sillä kuntien sisällä ja yksittäisten kiinteistöjen välillä on merkittäviä eroja. Tämä aiheuttaa ymmärrettävää huolta.
Kiinteistöveron uudistamiseen ei sovellu hätäinen pikakäsittely vaalien alla ja muiden asioiden viedessä aiheellisesti päähuomion.
Turvallinen ja järkevä vaihtoehto on uudistuksen lykkääminen suosiolla ensi vaalikaudelle.
Teemu Lehtinen
Kommentoi