Työttömyysvakuutusmaksun reilu alennus on tulossa sopivalla hetkellä veropolitiikkansa kanssa hieman hapuilevan hallituksen avuksi.
Valtiovarainministeriöhän ehti ensin budjettiehdotuksessaan linjata, että hallitusohjelman mukaisista puolen miljardin euron tuloverokevennyksistä toteutetaan ensi vuonna vain sadan miljoonan euron siivu. Tämä on lisäämässä keskituloisen palkansaajan nettoansioita vaivaisella 40 eurolla vuodessa.
Ei, tämä ei tosiaankaan ole oikea hetki ryhtyä turhaan panttaamaan hallitusohjelmassa päätettyjä veronkevennyksiä.
Palkansaajan nettoansioiden ostovoima on tänä vuonna romahtanut alimmilleen 15 vuoteen, ja talous on parhaillaan kääntymässä taantumaan.
Valtiontaloutta ei mitenkään auteta lykkäämällä jo päätettyä kevennystä vaalikauden loppuvuosille. Ostovoimaa pitää vahvistaa tässä ja nyt, eikä vasta vuosien päästä.
Ministeriöllä oli siis ehdotuksessaan kevennysten ajoitus pielessä.
* * *
Kaikeksi onneksi ja myös hallituksen pelastukseksi tuli kuitenkin työllisyysrahaston tuore esitys palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun reilusta alentamisesta ensi vuonna. Palkansaajan maksu on alenemassa peräti 0,71 prosenttiyksikköä. Työnantajien maksut alenevat keskimäärin saman verran.
Työttömyysvakuutusmaksun aleneminen on luonnollinen seuraus työllisyyden paranemisesta ja työllisyysrahaston puskurien täyttymisestä. Lisäksi hallituksen toimet vaikuttavat osaltaan työttömyysturvamenoihin, joiden kattamiseen maksuja kerätään.
Nyt palkansaajan verotus on kevenemässä jo varsin mukavasti. Esimerkiksi keskituloisen 3 840 euroa kuukaudessa tienaavan palkansaajan verotus kevenee kaikki eri muutokset huomioiden 0,7 prosenttiyksikköä, mikä jättää palkasta 340 euroa enemmän käteen vuodessa.
Työttömyysvakuutusmaksun alennuksella on tässä kevennyksessä suurin osuus. Lisäksi sairausvakuutusmaksujen ennakoidaan alenevan. Alussa mainitun hallituksen minikevennyksen merkitys on tässä kokonaisuudessa varsin vähäinen.
* * *
Työttömyysvakuutusmaksu siis alenee tuntuvasti, miten käy julkisen talouden?
Työttömyysturvamenoista huolehtiva työllisyysrahasto voi alennetuilla maksuillakin vallan mainiosti. Itse asiassa rahaston puskurivarat päätyvät uusilla maksuillakin lain sallimalle ylärajalle ensi vuonna.
Muu julkinen talous on tässä kevennyksessä pelkästään saamapuolella.
Otetaan esimerkki:
Edellä mainitun keskituloisen palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu alenee 341 euroa vuodessa.
Hänen muut tuloveronsa kuitenkin samalla nousevat, koska työttömyysvakuutusmaksusta saa verovähennyksen. Kun maksu alenee, vähennyskin pienenee.
Valtion tulovero kasvaa 103 euroa ja kuntavero 25 euroa. Piskuinen sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu nousee 2 euroa. Jos palkansaaja on seurakunnan jäsen, kirkollisverokin kiristyy 5 euroa.
Muiden tuloverojen kiristymiseen hupenee yhteensä 135 euroa eli 40 prosenttia palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun alennuksesta.
Eikä tässä vielä kaikki: kun palkansaaja käyttää jäljelle jääneen 206 euroa kaupassa, valtiolle kilahtaa vielä 40 euroa arvonlisäveroa.
Valtiovarainministeri Riikka Purralle jää budjettiriihessä mukava tehtävä kirjata nämä palkansaajien työttömyysvakuutusmaksujen alentamisesta kertyvät lisäverotuotot budjetin tulopuolelle.
Kyse ei ole pikkurahoista. Palkansaajan ensi vuoden maksualennus lisää julkisen talouden verotuottoja noin 300 miljoonaa euroa, valtaosa valtiolle.
Aika klassinen win-win, kun palkansaajan verotus kevenee ja valtiontalous kohenee.
Teemu Lehtinen
Kommentoi