Hallituksen puidessa budjettiriihessään Suomen ilmastotoimia on sopiva aika palauttaa mieleen myös EU:n puuhat saman aiheen parissa.
Euroopan unionin komissio julkaisi heinäkuussa oman massiivisen ”Fit for 55” -ilmastopakettinsa.
Esitetty kokonaisuus on hyvin laaja ja kunnianhimoinen, niin kuin ainutkertaista planeettaamme uhkaavan ympäristökatastrofin torjuntaan tähtäävältä ohjelmalta sopii odottaakin.
Neuvottelut asiasta ovat alkamassa ja vasta myöhemmin selviää, mistä kaikesta jäsenmaat onnistuvat lopulta sopimaan.
EU ei olisi kuitenkaan EU, ellei tähän ilmastopakettiinkin olisi ujutettu mukaan myös ehdotuksia nimenomaan EU:lle itselleen tilitettäviksi uusiksi veroiksi, joilla myös rahoitettaisiin EU:n uutta jättimäistä ”sosiaalista ilmastorahastoa”.
***
Komissio esittää päästökaupan laajentamista tieliikenteeseen ja lämmitykseen.
Tämähän nostaisi Suomessakin autoilijoiden tankkaaman polttoaineen hintaa. Samalla se kerryttäisi jonnekin uusia päästökauppatuottoja.
Luontevaa on, että suomalaisten kuluttaman polttoaineen hintaan sisältyvät erilaiset verot päätyvät Suomen valtiolle eivätkä EU:lle eteenpäin jaettavaksi.
Jos esimerkiksi bensaveroa nostetaan, Suomen valtio saa lisää verotuottoja – ei EU.
Komissio kuitenkin esittää nyt, että 25 prosenttia uuden päästökaupan kerryttämistä tuotoista tilitettäisiinkin EU:lle eikä jäsenvaltioille.
Rahoilla kartutettaisiin uutta jättimäistä sosiaalista ilmastorahastoa, josta jaettavat varat päätyisivät valtaosin EU:n köyhemmille jäsenmaille. Suomelle ja muille vauraammille jäsenmaille jäisi nettomaksajan tuttu osa.
Tämä olisi sitä tulonsiirtounionin laajentamista käytännön tasolla.
***
Taustalla on laajempi kysymys EU:n luonteesta ja suhteesta jäsenvaltioihin.
Koronakriisin myötä pitkäaikaiset haaveet EU:n kehittämisestä liittovaltion suuntaan näyttävät saaneen jälleen hieman lisää vauhtia. Suomessakin idealle löytyy jonkin verran kannatusta.
Jos EU:sta haluttaisiin kehittää aito liittovaltio, se tarvitsisi itse päätetyn budjetin, verotusoikeuden ja oikeuden ottaa velkaa. Siis samat perusvälineet harrastaa finanssipolitiikkaa kuin unionin jäsenmaillakin on.
Tähän on tietysti hyvin pitkä matka, eikä EU:n muuttamiselle aidoksi liittovaltioksi ole nähtävissä jäsenmaissa laajaa tukea sen paremmin poliitikkojen kuin kansankaan parissa.
Elpymisrahaston ja ilmastopaketin kaltaisten suurhankkeiden kyljessä kaupitellut EU-verot ovatkin nähtävissä yhtenä pienenä ensiaskeleena unionin laajemman fiskaalisen autonomian suuntaan.
***
EU-verot ovat huono idea, ainakin jos halutaan välttää verotuksen jatkuvaa yleistä kiristymistä.
EU-verot lisäisivät vain kansallisten verojärjestelmien päälle uuden ylikansallisen verokerroksen, joka ei korvaisi mitään nykyisiä veroja. Tämä aivan tarpeettomasti mutkistaisi ja kiristäisi verotusta koko unionin alueella.
Mikään kansallisista veroista tuskin poistuisi tai edes alenisi mahdollisten uusien EU-verojen myötä. Kaikki unionimaat pitävät kiinni omasta itsenäisestä oikeudestaan verottaa kansalaisiaan ja harrastaa muutenkin politiikkaa omista kansallisista tarpeistaan lähtien.
Sama ongelma koskee tietysti ideaa liittovaltiosta laajemminkin. Jos jäsenmaat eivät ole valmiita supistamaan omaa toimintaansa, uusi mittava liittovaltio tulisi vain raskaana ja kalliina rakenteena kaiken nykyisen päälle. Tämä on hyvä peruste pitää EU mahdollisimman solakkana ja tehokkaana myös jatkossa.
Teemu Lehtinen
Kolumni ilmestyy Taloustaidossa 8.9.2021.
Kommentoi