Eläkkeiden ja monien muiden sosiaalietuuksien indeksitarkistukset osoittavat nyt inflaation rajun kiihtymisen aikana erityisen voimansa.
Takuueläke ja muut kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet nousevat vuodessa peräti 7,8 prosenttia. Tästä korotuksesta lähes puolet tuli jo ennakkoon elokuun alussa, loput vuodenvaihteessa.
Työeläkkeiden indeksitarkistus tulee olemaan puolestaan 6,8 prosenttia. Indeksin perustuminen pääosin kuluttajahintojen muutokseen toimii tällä kertaa työeläkkeellä olevien eduksi, sillä palkkojen yleiset korotukset jäänevät huomattavasti pienemmiksi.
Indeksit toimivat nyt niin kuin niiden kuuluu. Tarkoitushan on ylläpitää eläkkeiden ostovoimaa elinkustannusten yleisesti noustessa.
* * *
On hyvä myös huomata, mitä indeksit eivät tee.
Indeksien avulla ylläpidetään etuuksien ostovoimaa keskimääräisesti. Mitään yksilöllisiä toimeentuloon vaikuttavia asioita ei indeksitarkistuksilla voi tietenkään huomioida.
Ajankohtaisessa tilanteessa paljon riippuu siitä, mistä osasista elinkustannukset koostuvat. Jos omassa kulutuskorissa on erityisen paljon kallistuneita tuotteita, ei yleisindeksi sitä huomioi.
Esimerkiksi suoralla sähkölämmityksellä varustetussa omakotitalossa asuvan kustannukset voivat nousta aivan eri vauhtia kuin vaikkapa kaukolämmitetyssä kerrostalossa asuessa. Eläkkeen indeksitarkistus on molemmissa tapauksissa kuitenkin sama. Jollekin 6,8 prosentin indeksitarkistus on oikein hyvä, toiselle ei edes riittävä.
Indeksitarkistuksen kaavamaisuus on luonnollista ja tasapuolista. Yhteiskunta ei voi yleisillä etuuksilla huomioida yksilöllisiä hintapiikkejä, mutta joitakin täsmätoimia voidaan tällaisissa poikkeustilanteissa tehdä.
Sähkön hintapiikin tapauksessa otetaan talvikuukausiksi käyttöön uusi määräaikainen sähkövähennys tuloverotuksessa. Kelasta voi hakea suoraa sähkötukea, jos ei tulojen pienuuden takia pysty hyödyntämään verotuksen sähkövähennystä. Lisäksi kaikkien sähkön käyttäjien maksamaa arvonlisäveroa alennetaan.
* * *
Indeksitarkistukset turvaavat eläkkeensaajien ostovoimaa, mutta suuret korotukset ovat myös kalliita. Maksussa olevat työeläkkeet rahoitetaan valtaosin palkansaajilta ja työnantajilta perittävillä työeläkemaksuilla. Nyt eläkkeet nousevat ansiotasoa nopeammin, koska hinnat kohoavat palkkoja enemmän.
Työeläkkeiden rahoituksessa on myös merkittävä jokerikortti: massiiviset eläkevarat. Tämän vuoden alussa eläkevaroja oli jo 257 miljardia euroa. Sijoitustuotot ovat viime vuosina olleet niin hyvät, että nykyisillä maksuilla lasketaan pärjättävän ainakin 2050-luvulle asti.
Jokerikortti on hyvä, mutta kannattaa pitää mielessä siihen liittyvä epävarmuus. Tuottojen muuttuessa myös maksujen riittävyyttä koskevia laskemia päivitetään jatkuvasti.
Vahva työllisyys ja menestyvä kansantalous ovat eläkkeiden rahoituksen olennainen perusta. Jos hoidamme työllisyyttä ja taloutta hyvin, saamme rahat riittämään paremmin kaikkiin etuuksiin myös jatkossa. Tämä koskee luonnollisesti myös takuueläkettä ja muita valtion rahoittamia eläkkeitä.
Teemu Lehtinen
Kommentoi