veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Kiinteistövero täyttää pyöreitä – maljan paikka?

Mikael Kirkko-Jaakkola
Mikael Kirkko-Jaakkola

Veroekonomisti

Mikael Kirkko-Jaakkola on Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti, joka kävelee työmatkansa kesät talvet. Seuraa häntä Twitterissä @veroekonomisti

Ensi vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun vastasyntynyt kiinteistövero korvasi kiinteistöjen harkintaverotuksen, asuntotulon verotuksen, katumaksun ja manttaalimaksun.

Lähestyviä juhlia varjostaa kuitenkin se, että viimeiset kymmenen vuotta käynnissä ollut verotusarvojen kehittämishanke on yhä kesken. Jääkö kiinteistövero ikuiseksi opiskelijaksi, joka ei koskaan valmistu?

Kehittämiselle on tarvetta, sillä maapohjien verotusarvoja ei ole laajemmin päivitelty reiluun 15 vuoteen. Rakennusten verotusarvot taas perustuvat 70-luvulla määriteltyihin rakennuskustannuksiin.

Verotusarvot eivät näin ollen riipu juurikaan nykypäivän käyvistä arvoista, vaan muodostuvat melko sattumanvaraisiksi. Kiinteistöverouudistuksen tavoitteena on päivittää järjestelmä vastaamaan viime vuosikymmenten alueellisten kustannus- ja hintatasojen kehitystä.

Tänä keväänä hallituksen on tarkoitus viedä hanke viimein maaliin antamalla esitys uudistuksesta eduskunnalle. Näin vuonna 2024 maksettavat kiinteistöverot määräytyisivät päivitettyjen laskelmien mukaan. Uudistuksella ei ole tarkoitus kerätä nykyistä enempää kiinteistöveroja, mutta toki joidenkin kiinteistöjen vero nousisi ja joidenkin laskisi. 

Viime vaalikaudella silloinen hallitus siirsi samassa vaiheessa uudistuksen vaalien jälkeisen eduskunnan asiaksi. Tämä voi toistua taas vuosi ennen eduskuntavaaleja.

Mitä pidemmälle uudistusta lykätään, sitä enemmän käyvät arvot kuitenkin voivat erkaantua verotusarvoista.

Uudistuksen toimeenpano vaatii joka tapauksessa rajoitinta, jotta veron määrä ei nouse yhtäkkisesti paljon. Kun tällä hetkellä asumisen kustannukset ovat nousupaineessa jo sähkön ja lämmityksen hintojen noustessa, kukaan tuskin haluaa korotuksia kiinteistöverolaskuun. 

Kolmekymppisten kunniaksi kiinteistöveron rooli kuntataloudessa kasvaa kuitenkin ensi vuonna lähes kaksinkertaiseksi jo ilman uudistustakin. Tämä johtuu siitä, että vaikka kuntien kiinteistöverotulot pysyvät ennallaan, kuntien tulovero, yhteisövero ja valtionosuudet leikkaantuvat alle puoleen sote-uudistuksen astuessa voimaan.

Kyseessä on iso muutos kuntien rahoituksessa.

Kiinteistöveroja maksetaan yhteensä noin kaksi miljardia euroa vuodessa, mikä on nyt noin 8 prosenttia kuntien omista verotuloista. Ensi vuodesta lähtien summa vastaa jo 15–16 prosenttia omista verotuloista.

Kiinteistöveron merkitys kunnille vaihtelee kuitenkin paljon, ja ensi vuonna Suomessa on kuntia, joille kiinteistövero tuottaa jopa enemmän verotuloja kuin kunnan tulovero.

Kiinteistöverojen merkitys nousee erityisen suureksi sellaisissa pienissä kunnissa, joissa on voimalaitoksia tai paljon kesämökkejä. Kuntapäättäjiä voi entistä enemmän houkutella ajatus saada kunnan palvelut kiinteistöverojen avulla muiden kuin vakituisten asukkaiden ja äänestäjien maksettavaksi.

Myös uusien tuulivoimaloiden kiinteistöverot voivat tuoda apua kunnan palveluiden rahoitukseen siinä määrin, että tuloveroa päästään alentamaan reippaastikin.

Tuulivoimaloita lukuun ottamatta kiinteistöveropohja otetaan sote-uudistuksen myötä taas mukaan kuntien verotulojen tasaukseen, mikä vaikuttaa toisaalta valtionosuuksiin.

Ensi vuonna nostan maljan kolmekymppiselle ja toivotan ekonomistina tietenkin pitkää ikää kiinteistöverolle. Se edellyttää toki kunnon ylläpitoa ja kehitysvalmiutta sekä vuorovaikutusta maksajien kanssa. Tuossa iässä on myös luonnollista ottaa laajempaa vastuuta kunnan peruspalvelujen rahoittamisesta.

Mikael Kirkko-Jaakkola 

Kommentit (2)
 
  • Jarppa 6.4.2022 8.19
     
    Mielenkiintoista kiinteistöverossa on että se määräytyy sen mukaan mitä alueella myytyjen vastaavien asuntojen myyntihinta on. Tuloverokin voitaisiin määrittää sen mukaan mitä työkaverit saa palkaa. Ja ekonomisti vielä kannaattaa tällaista.
    Ilmoita asiaton viesti
  • Liisa Jokipii 19.10.2022 12.12
     
    Olen edelleen maksanut katumaksua Helsingissä jopa niin, että vesialueen neliötkin ovat arviossa mukana toisin kuin kiinteistöverossa.
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan yhdeksän ynnä kahdeksan?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit