veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Mistä vauhtia eläkejärjestelmään? Vastaus on maahanmuutto

Mauri Kotamäki

Valtakunnan kamreeri

Mauri Kotamäki on Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti. Hän seuraa ennen kaikkea työmarkkinoita, sosiaaliturvajärjestelmän kehitystä ja liian harvakseltaan jalkapalloa. Häntä voi seurata Twitterissä  @Mau_And 

Suomeen mahtuisi selvästi nykyistä enemmän maahanmuuttoa. Ihmisten liikkumista ei pitäisi liikaa hillitä. Jo järkiperustein eli käytännössä väestörakenne huomioiden on mielestäni vähän hassua, ettei varsinkin työperäistä maahanmuuttoa kannusteta ja tueta enemmän. Sekä Suomi että suomalainen maahanmuuttopolitiikka kaipaisi pientä ravistelua

Tässä kirjoituksessa en kuitenkaan käsittele maahanmuuttoa arvovalintana, vaan pohdin kysymystä ennen kaikkea eläkejärjestelmän talouden kautta. Mihin suuntaan eläkejärjestelmämme talous osoittaisi korkeamman maahanmuuton tapauksessa?

Eläketurvakeskus on laskenut maahanmuuton vaikutuksia eläkejärjestelmän taloudelliseen kestävyyteen. Tulokset ovat puhuttelevia.

ETK:n laskentamalli ja oletus maahanmuutosta

Eläketurvakeskuksen (ETK) PTS-malli on pitkän aikavälin laskentamalli, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa liittyen esimerkiksi eläkemenoihin ja eläkkeiden rahoitukseen. Laskelmaprojektioissa lasketaan ns. perusura sekä lukuisia herkkyyslaskelmia, joissa yhtä kriittistä oletusta muutetaan ja näin tuloksia vertaamalla perusuraan nähdään tuon kyseisen tekijän vaikutus lopputuloksiin.

ETK:n perusolettaman mukaan vuosittainen nettomaahamuutto on 17 000 henkilöä. Ainakin aikaisemmin esim. Tilastokeskuksen väestöennusteessa nimenomaan tämä oletus on ollut konservatiivinen. Toteutunut maahanmuutto on monena vuonna osoittautunut oletettua korkeammaksi. Siitä huolimatta nykytila lienee ihan hyvä pohjaoletus pitkän aikavälin projektioille.

ETK:n yhdessä herkkyyslaskelmassa oletetaan, että nettomaahanmuutto olisi 50 prosenttia perusoletusta suurempi eli 8 500 henkilöä enemmän vuosittain vuodesta 2017 alkaen. Oletuksena on myös, että maahanmuuttajien työllisyys olisi kantaväestöä matalampaa, mutta työllisyysasteiden ero pienenee ajan myötä puolittuen 30 vuodessa.

Vuositasolla 8 500 lisää maahanmuuttoa ei ole mitään - työllisiä Suomessa kun on yhteensä yli kaksi miljoonaa. Pitemmällä aikavälillä vaikutus kuitenkin kumuloituu, kun joka vuosi nettomaahanmuutto on tuon 8 500 henkilöä korkeampi.

Kuvasta 1 nähdään kuinka työllisten lukumäärä kasvaa, kun työmarkkinoille tulee lisää väkeä. Hieman pidemmässä juoksussa myös eläkkeen saajien lukumäärä kasvaa väestön kasvun myötä. Näillä oletuksilla työllisiä olisi 311 000 ja eläkkeen saajia 171 000 henkilöä enemmän vuonna 2085.

Työllisten lukumäärä ja eläkkeensaajien lukumäärä ETK:n herkkyyslaskelmassa, ero suhteessa perusuraan

Työllisten lukumäärä ja eläkkeensaajien lukumäärä ETK:n herkkyyslaskelmassa, ero suhteessa perusuraan. Lähde: ETK:n PTS-laskelmat

Kuinka nettomaahanmuuton lisäys vaikuttaisi eläkejärjestelmän talouteen?

Ensiksi on alun perinkin selvää, että suurempi väestö tarkoittaa ennen pitkää korkeampia kokonaiseläkemenoja. Toisaalta keskieläke alenisi hieman, koska maahanmuuttajaväestöllä on keskimäärin matalampi eläketaso kuin kantaväestöllä.

Mielenkiintoisin kysymys eläkejärjestelmän talouden kannalta kuuluu kuinka eläkemeno -ja maksu kehittyisi suhteessa perusuraan. ETK:n laskelma tuottaa alla olevan taulukon mukaisen lopputuloksen.

Eläkemaksun muutos maahanmuuton lisäämisen johdosta 

Vuosi  Eläkemaksu (muutos perusuraan)
2015 -
2020 0,0
2025 -0,2
2030 -0,4
2045 -0,9
2065 -1,2
2085 -1,2

Lähde: ETK:n PTS-laskelmat

Eläkemaksu alenee siis tasaisesti vuoteen 2085 asti. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa, että eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys paranee. Tämä ei sinänsä ole uutinen ja olisi ollut jo ennalta arvattavissa.

Mutta se todella mielenkiintoinen tieto on vaikutuksen suuruusluokka – nettomaahanmuuton kasvattaminen 8 500 henkilöllä vuositasolla madaltaisi eläkevakuutusmaksua 1,2 prosenttiyksiköllä vuoteen 2085 mennessä. Tämä ei todellakaan ole ihan mitätön luku – vuoden 2015 rahassa se vastaa noin kahta miljardia euroa vuositasolla.

Eläkejärjestelmän taloudellisen kestävyyden näkökulmasta maahanmuuton lisääminen vaikuttaa kerrassaan erinomaiselta ratkaisulta. 

Mitä nettomaahanmuuton lisääminen käytännössä tarkoittaisi?

Nettomaahanmuuton lisääminen on vähän epäselvästi sanottu ja sillä voi olla monia merkityksiä. Otan tässä esiin pari esimerkkiä mitä se voisi käytännössä tarkoittaa. En tietoisesti käsittele humanitaarista maahanmuuttoa vaan pitäydyn työperäisessä maahanmuutossa.

Maahanmuuton rakenteellisia esteitä olisi mahdollista ja syytäkin purkaa. Maahanmuuttoviraston kotisivuilta saa esimakua siitä, kuinka vaikea ja monimutkainen järjestelmä maahanmuuttajille on luotu.  Seuraavassa lyhyesti kaksi mielestäni purettavaksi joutavaa maahanmuuttoon liittyvää sääntöä.

Ensinnäkin Suomessa on voimassa maahanmuuton saatavuusharkinta. EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta tulevien tiettyjen alojen työntekijöiden kohdalla suoritetaan erillinen saatavuusharkinta ennen kuin työskentely Suomessa on sallittua. Jos siis TE-toimiston työntekijä arvioi, että johonkin työpaikkaan olisi mahdollista kohtuullisessa ajassa saada työvoimaa Suomesta tai muualta Euroopan talousalueelta, niin kyseistä työsuhdetta ei välttämättä synny.

Saatavuusharkinnan realisoituessa häviäjän saappaissa ovat sekä potentiaalinen maahanmuuttaja, että hänen mahdollinen työnantajansakin. Liberaalissa ja avarakatseisessa yhteiskunnassa soisi työntekijän palkkaamisen olevan mahdollisia ilman viranomaisleimaakin.

Toinen kummallinen yksityiskohta maahanmuutossa liittyy opiskeluun. Suomalaisissa korkeakouluissa on entistä enemmän ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita. Suomalainen korkeakoulujärjestelmä kouluttaa jokaisen niistä henkilöistä suurella rahalla.

Mutta mitä tapahtuu tutkinnon valmistumisen jälkeen? Sitä voisi luulla, että näin suuren investoinnin myötä suomalainen yhteiskunta haluaisi käyttää hyväksi tätä karttunutta inhimillistä pääomaa esimerkiksi myöntämällä vastavalmistuneelle ulkomaalaiselle automaattisesti pysyvä oleskelulupa. Näin ei kuitenkaan ole. Tie vie maahanmuuttoviraston luukulle siinä missä muillakin. Huonossa tapauksessa henkilö tympääntyy pitkään ja byrokraattiseen hakuprosessiin ja epävarmuuteen ja lähtee maasta.

Työperäistä maahanmuuttoa olisi mahdollista lisätä siis esimerkiksi purkamalla nykyisiä, jokseenkin jäykkiä säädöksiä. Toisaalta mitä houkuttelevampi paikka Suomi on asua ja elää, sitä enemmän tänne olisi tulijoita. Pidetään siis huolta, että Suomi on tulevaisuudessakin kansainvälinen ja asukeilleen houkutteleva paikka olla ja yrittää.

Mauri Kotamäki

Kirjoittaja on Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti.

Kommentit (13)
 
  • Ihmettelevä 13.8.2018 23:56
     
    Miksi tarkastella asiaa yksinomaan eläkejärjestelmän kautta ja siinäkin lyhyellä ajalla? Entä vaikutus esimerkiksi valtion talouteen tulonsiirtojen kautta? Saatavuusharkintahan estää työllistymistä nimenomaan matalapalkkaisimmille aloille, joissa tulijat eivät ole nettoveronmaksajia, vaan saavat elämänsä aikana enemmän tulonsiirtoja kuin maksavat veroja.
    Ilmoita asiaton viesti
  • Vanha Saara 14.8.2018 5:25
     
    Nämä kaikenkarvaiset "asiantuntijat" voisivat edes joskus vaatia yhteiskuntaa tukemaan omien työttömien uudelleenkouluttautumista vastaamaan sitä olemassaolevaa työvoimapulaa, ennen kuin lähdetään leuka vääränä kiljumaan lisää maahanmuuttoa....
    Ilmoita asiaton viesti
  • hootee 14.8.2018 14:45
     
    Hienoa, että puhutaan työperäisestä maahanmuutosta. Sen pitäisi tarkoittaa filippiiniläisiä sairaanhoitajanaisia ja eurooppalaisia asiantuntijoita. Joidenkin puheissa määritelmä muuttuu kuitenkin kattamaan myös maahanmuuttajat, joilla ei ole minkäänlaista koulutusta eikä aikomusta opiskella suomea. Silloin ei lupaukset huoltosuhteen paranemisesta toteudu, päinvastoin.
    Ilmoita asiaton viesti
  • hootee 14.8.2018 14:49
     
    Ulkomaalaiset opiskelijat eivät jää suomeen koska osalla stipendi velvoittaa palaamaan kotiinsa, osa Erasmuksista on vain pikaisella seikkailulla pohjolassa ja osa tähtää hyviin paikkoihin ulkomailla/kotimaassaan. En tiedä yhtään, joka olisi opetellut suomen kielen fraaseja pidemmälle (useimmat ignooraa täysin) pärjätäkseen maassa ja on näitä aika monta jo ollut koulutuksessa.
    Ilmoita asiaton viesti
  • H.Karpo 14.8.2018 15:28
     
    jos suomi valitsisi ne jotka tulee niin ei käy niin kuin nyt ruotsissa on käynyt ja suomessakin tulee käymää, että tulee pääosin vaikeasti työllistyviä järjestelmän hyväksi käyttäjiä.Mutta eise kokoomusta keskustaa ja vihreitä ainakaan näy kiinnostavan
    Ilmoita asiaton viesti
  • Matti 14.8.2018 16:41
     
    Ilta-Sanomien artikkelissa tästä blogista oli töräys suurista ikäluokista, jotka jäävät eläkkeelle. Voin paljastaa salaisuuden: suuret ikäluokat ovat eläköityneet jo aikoja sitten eli jos asiantuntemus on tätä tasoa, voi sentään. Suomeen ei tarvita yhtään huonosti koulutettua maahantulijaa eläkejärjestelmän takia ja saatavuusharkinta on säilytettävä ehdottomasti. Asiantuntijoitahan se ei koske.
    Ilmoita asiaton viesti
  • Orwell 1983 14.8.2018 16:56
     
    Niin ongelmana on se, että osalle porukalle ei vaan mee jakeluun että monissa kulttuureissa on valitettavasti sisäänrakennettuna sellaisia eroja joita on vaikea sovittaa osaksi läntistä-systeemiä. Suomelle ei varmasti olisi ongelma ottaa 9000 norjalaista tai 8000 tanskalaista vuodessa mutta, kun tulijat tulee monesti kaukaa helteestä missä koulua on käyty 6-luokkaa ja naiset on omaisuutta.
    Ilmoita asiaton viesti
  • Työtön inssi 14.8.2018 17:42
     
    Joku "viisas" voisi tehdä laskelman, mikä vaikutus olisi talouteen jos eläkeikä olisi 60. Kuinka paljon avoimia työpaikkoja olisi tällöin ja mikä olisi työttömien määrä. Onko näissä "asiantuntijan" laskelmissa huomioitu maahanmuuttajien asumis-, kotouttamis-, elämiseen tarvittavat tuet jotka kela joutuisi maksamaan? Täällä on kohta yksi maastamuuttaja kun ei tunnu insinöörille löytyvän enää töitä.
    Ilmoita asiaton viesti
  • Hessu 14.8.2018 18:06
     
    Kuulee usein, että sallimalla minkä tahansa maahanmuuton, niin se auttaa meitä väestökäyrän tasaamisessa. No, miten mahtaa käy jos tänne sallitaan esim. 8.000 muutto vuosittain, joista 90% tulee pakolaistunnuksella kehitysmaista? Tullessaan eläkeikään, ovat he olleet joko matalapalkka-alla tai sosiaalituen piirissä, niin väestörakenne on vinoutunut vielä pahemmin ja eläkkeet maksamatta.
    Ilmoita asiaton viesti
  • 2085 14.8.2018 19:47
     
    Laskelman aikajänne on vuoteen 2085 jolloin Suomessa vielä tänään syntymättömistä ensimmäiset ehkä ovat siirtymässä eläkkelle työuransa (=?) jälkeen. Joutavaa spekuloida maahanmuutolla kun kaikki muut talouden ja ihmiselon muuttujat leijuvat ilmassa. Voisiko yhteiskunta aidosti toimillaan tukea syntyvyyttä esim ? Ja enivei tulevaisuudessa työtätekeviä käsipareja tarvitaan laskevalla trendillä.
    Ilmoita asiaton viesti
  • Kimmo Alho 16.8.2018 18:56
     
    Nämä laskelmat on virheelliset ja liikaa oletuksia. En ole kyllä matemaatikko. Tuo lause, että ihmisten pitäisi saada liikkua vapaammin tarkoittaa siis Keskuskauppakamarin näkökulmasta, että saadaan sitä halvinta työvoimaa ja oman maan työläisten etuja ja palkkoja voidaaan/ saadaan poljettua alaspäin. Tässä naamioidaan siis oikeat tarkoitusperät. Liian lyhyt kommenttialue.
    Ilmoita asiaton viesti
  • Markus 18.8.2018 9:53
     
    Voi herran jumala. Lopetetaan nämä puheet alkuunsa. Suomeen ei saada kuin haittamaahanmuuttajia, jotka ei paranna yhtään mitään. Korkeanverotuksen ja sinisilmäiseen tulonsiirtoyhteiskuntaan tulee tulonsiirroilla eläviä. Ei työtä tekeviä.
    Ilmoita asiaton viesti
  • peter pyykkönen 18.8.2018 14:13
     
    Tilastollisesti maahanmuuttajat ovat nettosaajia. Lähi-itäläisistä ja pohjoisafrikasta tulevien(joista pääosa tulijoista muodostuu) työllisyysaste on alle 20% ja tästä edelleen pieni osa nettomaksajia. Miten nettosaajien osuuden kasvattaminen parantaa taloudellista huoltosuhdetta?
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan viisi ynnä kaksi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.