veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Suomi velkaantuu holtittomasti – vippihuuma ja nousevat korot uhkaavat hyvinvointivaltiota

Juha Itkonen

SEKATALOUSTIETEILIJÄ

Juha Itkonen on startup-yritys Robonomistin perustaja ja pikkulapsiperheen pääekonomisti. Hän on tutkinut ilmastopolitiikkaa, sosiaalisia verkostoja, talousennusteita ja digitalisaatiota. Seuraa Twitterissä @JuhaItkonen 

Suomi on maailman onnellisin maa, mutta onnemme rakentuu kestämättömälle perustalle. Hyvinvointivaltiomme lepää alati kasvavan velkavuoren päällä. Suomen julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla. 

Erityisen huolestuttavaa on se, että viime vuosina ovat yleistyneet ideologiset asenteet, jotka vähättelevät tai kokonaan kiistävät ongelman. Ajatellaan, että voisimme elää vippilainojen huumassa ikuisesti ilman, että velka olisi mistään pois. 

Edellisen kerran valtion tulot kattoivat menot vuonna 2008 eli 14 vuotta sitten. Sen jälkeen jokainen budjetti on päätetty jättää alijäämäiseksi. 

Jatkuvaa velkaantumista ei voi oikeuttaa suhdannepolitiikalla. Talouden suhdannevaihteluita tasaavan keynesiläisen talouspolitiikan periaatteena on, että laskusuhdanteessa elvytetään ja noususuhdanteessa säästetään seuraava kriisiä varten. Suomessa velkaa on otettu satoi tai paistoi. 

Jotta elvytysase ehdittäisiin ladata aina kriisien välissä, Suomen pitäisi kuroa umpeen kestävyysvaje. Valtiovarainministeriön tuoreen arvion mukaan julkisen sektorin kestävyysvaje on jo 9 miljardia euroa. Tuon verran siis menoja pitäisi leikata tai veroja kiristää, jotta velka ei kasvaisi pitkällä aikavälillä holtittomasti. 

Velkaongelman vähättelijät ovat yrittäneet maalailla kuvaa, jossa velkaantumiselle ei ole vaihtoehtoja. Mukamas hyvinvoinnin ylläpito, ilmastonmuutoksen torjunta, energiakriisi ja populismin uhka vaatii velkaantumista. 

Riittää kun katsoo muita pohjoismaisia hyvinvointivaltiota, jotka ovat kohdanneet samat kriisit kuin Suomi. Eivät muut Pohjoismaat ole velkaantuneet samalla tavalla. Ennen vuotta 2008 Suomikin hoiti valtionvelkaansa muiden Pohjoismaiden tavoin vastuullisesti. Velkapolitiikalle on vaihtoehtoja.

Valtion velan suhde bruttokansantuotteeseen Lähde: Eurostat

Tänä vuonna velkaantumisen kokonaiskuvaa on myös yritetty hämärtää hehkuttamalla kuluvan vuoden poikkeuksellista kehitystä. Velkasuhde laskee tilapäisesti, koska hintojen nousu on yllättänyt budjetin laatijat sekä paisuttanut euromääräistä bruttokansantuotetta ja verokertymää. Ensi vuonna velkaantuminen taas jatkuu.

Suomi saa yhä velkaa hyvillä ehdoilla, sillä markkinat luottavat siihen, että ennen pitkää suomalaiset tulevat tekemään tarvittavat sopeutukset valtion budjettiin. Luotottajia ei kiinnosta, kuinka pahasti leikkaukset tulevat iskemään hyvinvointiimme, kunhan maksamme velat takaisin. Pakon edessä me ne maksammekin, koska vaihtoehto olisi vielä surkeampi.

Velkakriisiin ajautunut maa joutuu joko luovuttamaan rahoittajilleen vallan sanella maan talouspolitiikkaa tai sitten rysäyttää menot tulojen tasalle ja elää suu säkkiä myöten. Asiantuntijat eivät varoita vaarasta turhaan.

Valtion 10-vuotisten velkakirjojen korko on noussut vuoden aikana nollasta 2,7 prosenttiin ja saattaa nousta yhä. Ensi vuodelle valtio on budjetoimassa korkokuluihin jo 1,3 miljardia euroa. Luku moninkertaistuu, kun vanhoja lainoja kuitataan uudella korkeakorkoisemmalla velalla.

Syyllisten etsiminen on helppoa ja hyödytöntä. Kaikki puolueet pienimpiä lukuun ottamatta ovat olleet hallitusvastuussa sen jälkeen, kun Suomen velkapolitiikka erkaantui muiden Pohjoismaiden polulta. Vasemmisto on tarinoinut lisämenoista tulevaisuusinvestointeja, jotka maksavat itsensä takaisin, ja oikeisto veronalennuksista piristysruiskeita, joka vauhdittavat taloutta niin, että verokertymä kasvaa. Ja velkaa on tullut aina vain lisää.

Jonkin aikaa vielä voimme ylläpitää korkeaa elintasoa velkarahalla ja esittää muille maille, kuinka hyvin meillä menee, mutta ennen pitkää kulissi kaatuu ja tulee velanmaksun aika.

Juha Itkonen

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kahdeksan ynnä kaksi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit