veronmaksajat.fi

Myrskyn silmässä? Talousennusteet ovat erimielisiä Suomen suunnasta

Juha Itkonen

SEKATALOUSTIETEILIJÄ

Juha Itkonen on startup-yritys Robonomistin perustaja ja pikkulapsiperheen pääekonomisti. Hän on tutkinut ilmastopolitiikkaa, sosiaalisia verkostoja, talousennusteita ja digitalisaatiota. Seuraa Twitterissä @JuhaItkonen 

Viime vuodet ovat olleet talousennustajille myrskyisää aikaa. Suuret kriisit ovat keikuttaneet kansantalouksia, ja monenlaiset riskit ovat sumentaneet tulevaisuuden näkymää. Kun maailmantaloudessa sattuu ja tapahtuu, ennustajat ajavat helposti karille. 

Toisaalta juuri epävarmoina aikoina tulevaisuuden näkymiä luotaavat ennusteet ovat kaikkein arvokkaimpia. Juuri myrskysäällä on tärkeä tietää, mihin maailman tuulet työntävät talouden laivaa. Tyynellä navigointi on helpompaa. 

Liki sietämättömästä epätarkkuudesta huolimatta ennusteita tarvitaan. Esimerkiksi julkisen talouden tulot ja menot riippuvat talouden suhdanteesta, joten budjetin laatijoiden on arvioitava BKT:n kehitystä. Yritysten on investointeja suunnitellessaan arvioitava tuotteidensa tulevaa kysyntää. Työmarkkinaosapuolten on arvioitava, missä määrin palkankorotuksiin on varaa tulevina vuosina. 

Suuria päätöksiä joudutaan tekemään ilman varmaa tietoa tulevasta. Vääjäämättä kauaskantoisten valintojen taustalla on jonkinlainen käsitys tulevaisuudesta, esittipä sen eksplisiittisesti lukuina tai ei. On parempi, että päätökset perustuvat huolella laadittuun ennusteeseen kuin epämääräiseen uskomukseen tulevasta. 

Näkymien epävarmuutta kuvaavat hyvin myös erot ennusteiden välillä. Suomessa on ainakin 14 ennustelaitosta, jotka julkaisevat säännöllisesti makrotalouden ennusteita.[1] Ennustajat ovat pääosin tutkimuslaitoksia, pankkeja ja viranomaisia, joiden oma tai sidosryhmien toiminta riippuu kansantalouden kehityssuunnasta. 

Ennusteita päivitetään säännöllisesti, koska tulevaisuutta luotaava tieto muuttuu jatkuvasti. Taloustilanteesta tihkuu koko ajan uutta tilastotietoa, riskejä realisoituu ja yllätyksiä tulee aina. Mitä lähemmäs ennustettavaa ajanjaksoa tullaan, sitä tarkemmiksi ennusteet yleensä muotoutuvat. 

Seuraavassa kuviossa näkyy, miten kotimaisten ennustelaitosten BKT-ennusteet ovat päivittyneet ajan kuluessa. Kuviossa pisteet ovat ennusteita vuoden 2024 BKT-kasvulle. Ne on jäsennelty vaaka-akselille ennusteen julkaisuajankohdan mukaan.

Kotimaisten ennustelaitosten BKT-enniusteet vuodelle 2024 Lähde: Robonomist

Vuoden 2023 alussa näytti siltä, että vuonna 2024 kasvu olisi Suomelle tyypillisen kituliasta puolentoista prosentin kasvua. Kesän aikana näkymä kuitenkin synkkeni.

Suomessa erityisesti teollisuuden sinnikäs veto alkoi hiipua. Samalla pitkät korot nousivat, kun inflaation sitkeys jälleen yllätti rahoitusmarkkinoilla. Uusien tietojen seurauksena ennustajat laskivat arviotaan vuoden 2024 kasvuluvusta.

Jos oikein siristää silmiä, voi nähdä, että aivan viimeisimmät ennusteet vuodelle 2024 ovat olleet aavistuksen positiivisempia. Valtiovarainministeriö ennusti lokakuussa peräti 1,2 % kasvua tulevalle vuodelle. Syksyn BKT-ennusteiden mediaani oli 0,6 %. 

Yhtenä syynä ensi vuoden ennusteiden paranemiseen lienee se, että taantuman syvin kuoppa näyttäisi olevan käsillä juuri nyt vuoden vaihteessa. Jos hyvin käy, taloustilanne ei heikkene enää pitkään. Tästä sitten noustaan hieman ensi vuonna. 

Talouden ennustamiseen tuo lisähaasteen sekin, että emme tiedä tarkkaan, miten BKT kehittyy juuri nyt. Tilastot valmistuvat vasta jälkikäteen.

Ensimmäiset viralliset arviot kuluvan vuosineljänneksen BKT:sta julkaistaan vasta ensi helmikuussa. Vielä senkin jälkeen tilasto tarkentuu parin vuoden ajan, kunnes kaikki lähdeaineistot (kuten lopulliset verotiedot) on saatu käsiteltyä. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan BKT pieneni 0,9 % kolmannella vuosineljänneksellä. 

Koska päätöksiä pitää tehdä nyt eikä vasta kahden vuoden kuluttua, talouden nykytilannetta ja myös lähihistoriaa joudutaan “ennustamaan”. Tuoreimpia talouden käänteitä ennustetaan niin sanotuilla nowcasting-malleilla, jotka hyödyntävät lukuisia indikaattoreita nykytilanteen arvioimiseksi. 

Suomen Pankin Nowcasting-malli, joka lienee yhä maan paras BKT:n ennakoija, ennakoi talouden supistuvan vuoden jälkipuoliskolla varsin jyrkästi. Mallin mukaan BKT pienenee kuluvalla vuosineljänneksellä 0,7 % ja ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,3 %  edelliseen neljännekseen verrattuna.

Ennustajat eivät kuitenkaan usko laskun jatkuvan paljoa pidempään. Kun inflaatio hiipuu, korkojen nousu päättyy ja reaalipalkat alkavat taas nousta, kulutuskysynnän kasvu piristää kansantaloutta. 

Ennusteisiin toki liittyy paljon riskejä, sekä negatiivisia että positiivisia. Geopoliittiset konfliktit saattavat kärjistyä tai rahoitusmarkkinat voivat kriisiytyä korkojen nousun aiheuttaman stressin alla. Toisaalta inflaatio saattaa hellittää odotettua aiemmin tuoden korotkin alas. 

Tulevaisuus on täynnä epävarmuutta. Talousennusteiden tärkein tehtävä ei ole osua desimaalin tarkasti oikeaan, vaan auttaa varautumaan muuttuviin olosuhteisiin. Ennusteet ovat arvokkaita työkaluja tulevaisuuden hahmottamisessa ja riskien hallinnassa. Jälkikäteen tiedämme tarkasti, mitä lopulta tapahtui, mutta päätökset pitää tehdä nyt, joten epävarmuutta on vain siedettävä.

Juha Itkonen 

[1] Akava Works, Aktia, Danske Bank, Etla, Handelsbanken, Hypo, Kuntarahoitus, Labore, Nordea, OP, POP Pankki, PTT, Suomen Pankki ja Valtiovarainministeriö.

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan neljä ynnä kuusi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit