veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Jokaisen on taas huomioitava inflaatio ja se voi aiheuttaa lisää inflaatiota

Juha Itkonen

SEKATALOUSTIETEILIJÄ

Juha Itkonen on startup-yritys Robonomistin perustaja ja pikkulapsiperheen pääekonomisti. Hän on tutkinut ilmastopolitiikkaa, sosiaalisia verkostoja, talousennusteita ja digitalisaatiota. Seuraa Twitterissä @JuhaItkonen 

Inflaatio ehti olla niin pitkään maltillista, että siitä tuli yksi talouden tylsimmistä aiheista. Yksittäisten hyödykkeiden hinnat ovat toki nousseet ja laskeneet viime vuosikymmeninä, mutta keskimäärin hinnat ovat nousseet suunnilleen pari prosenttia vuodessa. Hintojen yleinen kehitys on ollut vakaata, eikä tavallisten ihmisten ole juuri tarvinnut murehtia asiasta.

Ekonomistille inflaatio on kaikkea muuta kuin tylsä aihe. Kun työskentelin keskuspankissa inflaation seurannan ja ennustamisen parissa, opin arvostamaan sitä, kuinka merkillinen ilmiö se oikeastaan on.

Nyt hinnat ovat nousseet poikkeuksellisen paljon, ja kaikki puhuvat inflaatiosta. Eikä ole liioittelua sanoa, että inflaatio on yksi tärkeimmistä maailmantalouden kehitystä määrittävistä tekijöistä vuonna 2022.

Yksi inflaation outo piirre on ollut sen vakaus. Vanhemmat ikäpolvet kyllä muistavat, ettei näin ole aina ollut, mutta 1980-luvun jälkeen syntyneet eivät ole muuta nähneetkään kuin prosentin tai parin heilahduksia.

Asia ei ole itsestäänselvyys. Kun maailmassa on valtavasti erilaisia hintoja ja markkinataloudessa niitä asettaa vapaasti valtava joukko ihmisiä, miten onkaan mahdollista, että hintojen keskimääräinen vuosikasvu on likimain pari prosenttia vuodesta toiseen?

Inflaation vakaus perustuu keskuspankkien harjoittamaan rahapolitiikkaan. Keskuspankki kiristää tai löysää rahoituksen saatavuutta ennakoivasti niin, että inflaatio pysyy lähellä kahden prosentin tavoitetta.

Keskuspankki ei kuitenkaan säätele hintoja suoraan, sillä markkinoilla jokainen voi päättää hintansa itse. Se, millaisia hintoja ihmiset asettavat, riippuu paljolti siitä, mitä he odottavat inflaation olevan.

Jos uskot, että inflaatio kiihtyy, sinun kannattaa vaatia kovempaa palkankorotusta, muuten inflaatio syö palkkasi ostovoiman. Jos taas uskot, että korkea inflaatio on tilapäistä, voit tyytyä vähempään.

Kun yhä useampi uskoo inflaation kiihtyvän, se todennäköisemmin myös kiihtyy. Inflaatio-odotukset heijastuvat palkkojen kautta yritysten kustannuksiin ja siitä tavaroiden ja palveluiden hintoihin. Inflaatio-odotukset ovat kuin itseään toteuttava ennustus.

Keskuspankin tärkeä tehtävä onkin, keskuspankkislangilla ilmaisten, pitää ihmisten inflaatio-odotukset ankkuroituna. Jos inflaatioankkuri irtoaa, eli ihmiset menettävät uskon keskuspankin haluun tai kykyyn pitää inflaatio kurissa, uskoa on hyvin vaikea palauttaa ennalleen.

Inflaatio on vielä isompi ongelma, kun se on ennakoimatonta. Jos tänään solmit vuokrasopimuksen, onko sopimus molemmin puolin kannattava vielä vuoden päästä? Jos vastike ja muut kulut nousevat nopeammin kuin vuokra, sinulle voi jäädä käsiin tappiollinen sopimus. Tai jos yrityksesi sopii pitkäkestoisen projektin hinnan tänään, kattaako summa varmasti kaikki kulut, joita kertyy projektin aikana?

Kun hintakehitys on ennakoimatonta, inflaatioon on varauduttava liki kaikessa taloudellisessa toiminnassa. Huomio kuluu epäolennaiseen ja talouden rattaat alkavat jumittaa.

Lääkekään ei ole ongelmaton. Tavalla tai toisella inflaation hillitseminen tarkoittaa talouskasvun jarruttamista, eli käytännössä elvyttävän talouspolitiikka kiristämistä.

Toivottavaa toki olisi, jos inflaatio painuisi alas itsekseen, eikä keskuspankin tarvitsisi jarruttaa talouden vauhtia. Ennustelaitokset kautta linjan odottavatkin inflaation hidastuvan tänä vuonna lähelle kahta prosenttia.

Tähän väliin on tärkeä huomauttaa, että inflaatio-ongelma on eri maissa kovin eritasoinen. Yhdysvalloissa talous käy todella kuumana ja inflaatio laukkaa 7 prosentissa. Euroalueella inflaatio nousi joulukuussa 5 prosenttiin, kun taas Suomessa vastaava luku oli 3,2 prosenttia.

Yhdysvalloissa kysymys inflaation ohimenevyydestä on jakanut ekonomistit selvästi kahteen leiriin. Vielä vuosi sitten selvä enemmistö asiantuntijoista odotti inflaation kiihtyvän vain tilapäisesti energiahintojen pompattua ylös koronakuopasta. Pienempi joukko puolestaan uskoi elvytystoimien olevan niin mittavia, että ne riuhtaisevat inflaatioankkurin paikoiltaan.

Vähemmistö osoittautui kaukonäköisemmäksi, ainakin toistaiseksi. Viime vuonna inflaatioennusteet olivat poikkeuksellisen pahasti pielessä, ja ennusteita jouduttiin hivuttamaan ylöspäin pitkin vuotta aina, kun uudet kuukausihavainnot osoittivat haaveet matalasta inflaatiosta tyhjiksi.

Mutta peli ei ole pelattu. Tänä vuonna joudumme jälleen arvuuttelemaan, kumpi leiri osuu oikeaan. Hiipuuko inflaatio, vai joutuvatko keskuspankit nostamaan korkoja ennakoitua nopeammin? Se riippuu paljolti siitä, mihin ihmiset uskovat. Jos tarpeeksi moni uskoo inflaation kiihtyvän, siitä tulee totta.

Juha Itkonen

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan seitsemän ynnä yhdeksän?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit