Orpon hallituksen hallitusohjelman veropolitiikkaa koskevassa liitteessä linjattiin, että maapohjan kiinteistöveroprosentin alaraja korotetaan 1,30 prosenttiin. Maapohjia verotetaan kirjoitushetkellä yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan, ja sen alaraja on 0,93 prosenttia.
Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että maapohjan kiinteistöveroprosentin alarajaa nostetaan vuodesta 2024 alkaen. Tämä edellyttää, että maapohja eriytetään yleisen kiinteistöveroprosentin piiristä.
Alarajan korotus tarkoittaisi, että maapohjien kiinteistöverotus kiristyy vuonna 2024 niissä kunnissa, joissa yleinen kiinteistöveroprosentti on pienempi kuin 1,30 prosenttia vuonna 2023. Maapohjaa koskeva kiinteistöveroprosentti olisi siis kaikissa Manner-Suomen kunnissa vähintään 1,30, ellei kunta päätä, että veroprosentti on tätä korkeampi. Sekä maapohjan että yleisen kiinteistöveroprosentin yläraja olisi 2,00 prosenttia vuonna 2024.
Maapohjan veroprosentti nousisi alarajakorotuksen seurauksena 245 Manner-Suomen kunnassa. Yleinen kiinteistöveroprosentti on 42 kunnassa sen vaihteluvälin nykyisellä alarajalla, eli 0,93 prosentissa.
Kiinteistöverotulot kertyvät kunnalle, ja sen maksavat kiinteistöjen omistajat. Taloyhtiöissä asuvat kotitaloudet maksavat kiinteistöveron hoitovastikkeessaan, kun taas omakotitalon omistajille Verohallinto lähettää terveiset henkilökohtaisesti.
Valtiovarainministeriön luonnoksessa hallituksen esitykseksi arvioidaan, että kiinteistöverotulot kasvavat toimenpiteen seurauksena 108 miljoonalla eurolla. Summasta noin 52 miljoonaa koskee Helsinkiä, 18 miljoonaa Espoota ja 2,5 miljoonaa Turkua. Verotus kiristyy sitä enemmän siellä, missä veronalaista maapohjaa on paljon, se on arvokasta ja/tai siellä, missä kiinteistöveroprosentit nousevat eniten.
Verotuksen kiristyminen on vältettävissä – jos halutaan
Maapohjan vero on siis kiristymässä valtaosassa Suomen kuntia, ja jos nämä kunnat eivät halua kohottaa kuntalaistensa verorasitusta, ne voivat alentaa muita kunnallisia veroprosenttejaan (eli tulovero-/muita kiinteistöveroprosentteja). Mikään ei tällä hetkellä kuitenkaan edellytä kuntia alennuksiin, kiristyi maapohjien kiinteistöverotus kunnassa vuonna 2024 tai ei.
Tuloveroprosenttia on toisaalta kaikkien Manner-Suomen kuntien kaikissa tapauksissa muutettava ensi vuodelle. Kuntien tuloveroprosentit vuodelle 2024 tulee määrittää prosentin kymmenyksen tarkkuudella.
Manner-Suomien kuntien tuloveroprosentit on sote-uudistuksen seurauksena poikkeuksellisesti vuonna 2023 määritelty prosentin sadasosan tarkkuudella ja niiden toinen desimaali on 1 tai 6 (esim. Tampere: 7,61 & Helsinki: 5,36).
Niissä kunnissa, joissa yleinen, vakituisen asuinrakennuksen sekä muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti on nykyisillä alarajoilla, kotitalouksien kunnallinen verorasitus lisääntyy lähes vääjäämättä, mikäli tuloveroprosenttia ei alenneta nykyisestä. Tällaisia kuntia ovat Helsinki, Karvia, Kauniainen, Koski Tl, Loppi ja Rauma.
Useilla ja erityisesti edellä mainituilla kunnilla olisikin omalta osaltaan mahdollisuus tehdä monien ekonomistien toiveesta totta: siirtää verotuksen painopistettä palkan verotuksesta kiinteistöverotuksen suuntaan alentamalla tuloveroprosenttejaan, kun kiinteistöverotulot vääjäämättä nousevat.
Esimerkkilaskelmia veron noususta
Kiinteistöliitto on laskenut vuosituhannen vaihteesta alkaen vakiomuotoisen tyyppitalon, nk. Indeksitalon kuntakohtaisia kustannuksia Suomen suurimmissa kunnissa käyttäen kunakin vuonna ajankohtaisia maksuperusteita ja -hintoja.
Indeksitalo on 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talojen kustannuksia on vertailtu 59 kunnassa. Indeksitaloon ja vertailun tuloksiin vuodesta 2003 alkaen voi tutustua tarkemmin Kiinteistöliiton sivuilla.
Indeksitalon vuoden 2022 kuntakohtaisia verotusarvoja hyödyntäen alla oleviin taulukoihin on laskettu, kuinka maapohjan veroprosentin eriyttäminen ja 1,30 prosentin alaraja vaikuttaa asuntoon jyvittyvään maapohjan kiinteistöveroon.
Koska kyse on ns. ”tyyppitalosta”, vaikutustakin voi luonnehtia tyypilliseksi muutokseksi taloyhtiössä. Luvut kertovat yleisesti veron nousun suuruusluokasta keskimäärin, ei välttämättä siitä miten oman taloyhtiösi kiinteistövero muuttuisi.
Täydellinen 245 kunnan lista alarajakorotuksen seurauksena maapohjan kiinteistöveroprosentin noston edessä olevista kunnista on luettavissa täällä (pdf). Ao. taulukossa on myös mukana Indeksitalo -vertailussa mukana olevat kunnat, joissa maapohjan veroprosentti ei nousisi alarajakorotuksen seurauksena.
Esimerkiksi Espoossa maapohjaan sovellettava veroprosentti nousisi alarajakorotuksen seurauksena 0,30 prosenttiyksikköä. Tämä aiheuttaisi espoolaisen Indeksitalon vastikkeeseen noin 11 sentin nousupaineen per kuukausi per neliömetri. 100 neliön asunnolle se vastaisi noin 130 euron vuotuista kulujen nousua.
| Kaupunki/ kunta |
2023 yleisen kiinteistö-veroprosentin vs. 1,30% erotus (%-yks.) |
Vastikkeen nousupaine, e/m2/kk | 25 neliön asunto, veron nousu, e/v | 50 neliön asunto, veron nousu, e/v | 100 neliön asunto, veron nousu, e/v |
| Helsinki | 0,37 % | 0,23 | 70 | 141 | 282 |
| Espoo | 0,30 % | 0,11 | 32 | 65 | 130 |
| Pori | 0,37 % | 0,05 | 14 | 29 | 57 |
| Turku | 0,15 % | 0,04 | 13 | 25 | 50 |
| Kirkkonummi | 0,37 % | 0,04 | 11 | 21 | 43 |
| Oulu | 0,15 % | 0,04 | 11 | 21 | 42 |
| Vihti | 0,35 % | 0,03 | 9 | 18 | 35 |
| Salo | 0,37 % | 0,03 | 8 | 17 | 33 |
| Kangasala | 0,37 % | 0,02 | 7 | 14 | 29 |
| Sastamala | 0,37 % | 0,02 | 7 | 14 | 29 |
| Joensuu | 0,20 % | 0,02 | 7 | 14 | 28 |
| Kajaani | 0,20 % | 0,02 | 7 | 13 | 26 |
| Heinola | 0,30 % | 0,02 | 6 | 13 | 25 |
| Nokia | 0,30 % | 0,02 | 6 | 13 | 25 |
| Lohja | 0,27 % | 0,02 | 6 | 13 | 25 |
| Lempäälä | 0,35 % | 0,02 | 6 | 11 | 22 |
| Rauma | 0,37 % | 0,02 | 5 | 10 | 19 |
| Ylöjärvi | 0,37 % | 0,02 | 5 | 10 | 19 |
| Jämsä | 0,30 % | 0,02 | 5 | 9 | 18 |
| Kaarina | 0,30 % | 0,02 | 5 | 9 | 18 |
| Tuusula | 0,15 % | 0,01 | 4 | 9 | 17 |
| Tampere | 0,05 % | 0,01 | 4 | 8 | 17 |
| Iisalmi | 0,20 % | 0,01 | 4 | 8 | 15 |
| Pirkkala | 0,25 % | 0,01 | 4 | 7 | 14 |
| Nurmijärvi | 0,12 % | 0,01 | 3 | 7 | 13 |
| Uusikaupunki | 0,27 % | 0,01 | 3 | 6 | 13 |
| Tornio | 0,18 % | 0,01 | 3 | 6 | 12 |
| Kempele | 0,20 % | 0,01 | 2 | 4 | 9 |
| Vaasa | 0,05 % | 0,01 | 2 | 4 | 8 |
| Raahe | 0,10 % | 0,01 | 2 | 4 | 7 |
| Vantaa | 0,02 % | 0,00 | 1 | 2 | 5 |
| Mustasaari | 0,30 % | 0,00 | 1 | 2 | 4 |
| Kemi | 0,06 % | 0,00 | 1 | 2 | 3 |
| Hamina | 0,05 % | 0,00 | 1 | 2 | 3 |
| Raisio | 0,05 % | 0,00 | 1 | 2 | 3 |
| Kokkola | 0,05 % | 0,00 | 1 | 1 | 3 |
| Forssa | 0,00 % | 0,00 | 0 | 0 | 0 |
| Hyvinkää | 0,00 % | 0,00 | 0 | 0 | 0 |
| Hämeenlinna | 0,00 % | 0,00 | 0 | 0 | 0 |
| Imatra | 0,00 % | 0,00 | 0 | 0 | 0 |
| Jyväskylä | 0,00 % | 0,00 | 0 | 0 | 0 |
| Järvenpää | 0,00 % | 0,00 | 0 | 0 | 0 |
| Kerava | 0,00 % | 0,00 | 0 | 0 | 0 |
| Kotka | 0,00 % | 0,00 | 0 | 0 | 0 |
| Kouvola | 0,00 % | 0,00 | 0 | 0 | 0 |
| Kuopio | 0,00 % | 0,00 | 0 | 0 | 0 |
| Lahti | 0,00 % | 0,00 | 0 | 0 | 0 |
| Lappeenranta | 0,00 % | 0,00 | 0 | 0 | 0 |
| Mikkeli | 0,00 % | 0,00 | 0 | 0 | 0 |
| Pietarsaari | 0,00 % | 0,00 | 0 | 0 | 0 |
| Porvoo | 0,00 % | 0,00 | 0 | 0 | 0 |
| Raasepori | 0,00 % | 0,00 | 0 | 0 | 0 |
| Riihimäki | 0,00 % | 0,00 | 0 | 0 | 0 |
| Rovaniemi | 0,00 % | 0,00 | 0 | 0 | 0 |
| Savonlinna | 0,00 % | 0,00 | 0 | 0 | 0 |
| Seinäjoki | 0,00 % | 0,00 | 0 | 0 | 0 |
| Valkeakoski | 0,00 % | 0,00 | 0 | 0 | 0 |
| Varkaus | 0,00 % | 0,00 | 0 | 0 | 0 |
| Ylivieska | 0,00 % | 0,00 | 0 | 0 | 0 |
Janne Kalluinen
Kommentoi