veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Oletko sijoittajana kilpikonna vai jänis? Osakesäästötili suosii tasaista tallaajaa

Hannu Nummiaro

Säästä kaikilla keleillä

Hannu Nummiaro on yksityistalouden ekonomisti ja sijoittamisen asiantuntija LähiTapiolassa. Seuraa Twitterissä @HannuNummiaro

Osakesäästötili on tulossa voimaan vuonna 2020. Tilillä pörssiosakkeista ei makseta osinkoveroa, joten saadut osingot voi laittaa täysimääräisesti uudelleen töihin. Verohelpotuksen hyöty voi säännöllisellä ja pitkäjänteisellä säästämisellä kohota suuremmaksi kuin tilin katto 50 000 euroa. 

Sadussa kilpikonna on tasaisen varma taivaltaja ja jänis nopea spurttaaja. Osakesijoittamisen kaksi tuottolähdettä ovat säännöllisesti kertyvät osingot ja osakkeen arvonmuutos. Osingot ovat kuin kilpikonna ja hinnat jänis. 

Hallituksen kaavailema osakesäästötili on tulossa käyttöön vuonna 2020. Tilin sisällä kilpikonna etenee tyylilleen tasaisesti, mutta vauhdikkaammin. Tilin sisällä ei pörssiosakkeista makseta osinkoveroa, joten saadut osingot voi laittaa täysimääräisesti uudelleen töihin. 

Osinkojen ja arvonmuutoksen luonne havainnollistuu historian avulla (Kuva 1). Osakkeiden hinnat nousevat ja laskevat taloussyklien vanavedessä useita kymmeniä prosentteja vuosittain. Osinko juoksee huomattavasti tasaisemmin. 

Kuva 1. Osinkotuotto ja osakkeiden arvonmuutos

Osinkotuotto ja osakkeiden arvonmuutos

Kuvassa 2 on havainnollistettu osakkeiden kokonaistuoton muodostumista osingoista ja arvonmuutoksista USA:ssa 147 vuoden aikana. Oletetaan aluksi, että saadusta osingoista ei tarvitse maksaa veroa. Sijoittamalla irronneet osingot takaisin osakkeiseen olisi saanut kokonaistuoton 9,1 % per vuosi.

Jos osingoista tulisi maksaa 30 % veroa, niin loput 70 % uudelleen sijoittamalla olisi tuotoksi muodostunut 7,7 % vuodessa. Korkoa korolle -ilmiön vuoksi säästön loppusumma jäisi vain noin seitsemäsosaan verrattuna verottomiin osinkoihin.

Kaikki osingot kuluttavan säästäjän tuotto määräytyy pelkästään hintojen kehityksenä. Tällöin tuotto olisi jäänyt 4,5 %:iin vuodessa.

Kuva 2. Osakkeiden kokonaistuotto

Osakkeiden kokonaistuotto

Nykyisin suomalaisiin pörssiosakkeisiin luottava piensijoittaja saa osinkotulot 15 %:sti verovapaana ja lopusta 85 %:sta maksetaan 30 prosenttia veroa (34 % osinkojen ylittäessä 30 000 e). Osakesäästötilin verotuksen yksityiskohdat ovat valmistelussa, mutta tarkastellaan verohyötyä nykyisen verorakenteen ja -kannan avulla.

Lasketaan paljonko verohyöty voisi olla kuukausisäästäjälle, joka sijoittaa osingot uudelleen osakkeisiin, eikä myy ostamiaan osakkeita. Havainnollistus on esitetty kuvassa 3.

1. Säästämällä 40 vuotta 104 euroa kuukaudessa kertyy 50 000 euroa eli osakesäästötilille siirrettävissä oleva enimmäismäärä.

2. Oletetaan osakkeiden pitkän ajan tuotto-odotuksen 8 % vuodessa muodostuvan osinkotuotosta 4 % vuodessa ja hintatuotosta 4 % vuodessa. Laskelma ei huomioi sijoittamisen kuluja.

3. Osakesäästötilin verottomilla osingoilla säästöt kasvavat 338 000 euroon. Verollisilla osingoilla säästöt kasvavat 258 000 euroon. Verohyöty tilin sisällä on 80 000 euroa.

4. Osaketililtä poistuttaessa maksetaan myyntivoittovero, jonka jälkeen käytettävissä olevat säästöt ovat 241 000 euroa (hankintameno-olettamaa ei ole huomioitu). Verohyöty verrattuna tilin ulkopuolella säästämiseen on 53 000 euroa myyntivoittoverojen jälkeen.

Kuva 3. Osakesäästötilin verohyöty

Osakesäästötilin verohyöty

Osakesäästötili tarjoaa säästäjille yhtä verotehokkaan välineen kuin rahastot ja sijoitusvakuutukset jo nykyisin tarjoavat. Näissä kaikissa veroa maksetaan vasta säästöjä kotiutettaessa.

Onnistuneen säästämisen avaimet ovat samat kuin kilpikonnan hyveet, säännöllisyys ja pitkäjänteisyys. Osakesäästötili kirittää kilpikonnaa ja toivottavasti kannustamaan monia, varsinkin nuoria, varautumisen taipaleelle.

Jäniksen luonnetta osakesäästötili osittain helpottaa hallitsemaan. Osakkeita voi myydä ja ostaa tilin sisällä ilman veroseuraamuksia. Näin osakkeeseen ei tarvitse lukkiutua verosyistä.

Tilille kelpaavat vain pörssiosakkeet, vaikka niiden riskiprofiili ei kaikille säästäjille sovellu. Myös rahastojen sisällyttäminen olisi mahdollistanut verotehokkaan hajautuksen sekä säästöjen riskitason säätämisen elämänkaaren edetessä.

Iloitaan silti hyödyistä. Ja toivotaan, ettei palveluntarjoajien hinnoittelu pidättele kilpikonnaa.

Hannu Nummiaro

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kuusi ynnä yhdeksän?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.