Markkinoilla myllertää – silti voi aloittaa sijoittamisen

”Sehän on kuin laittaisi rahaa pankkiin!” Näin tavataan sanoa, kun ihminen tekee asioita, jotka ovat hyödyksi pitkällä aikavälillä. Ja pankkiin suomalaiset rahansa myös konkreettisesti laittavat. Vaikka sijoittamisen suosio on kasvussa, ei se edelleenkään ole valtavirtaa. Iso osa suomalaisten varallisuudesta makaa pankkitileillä ja pääasiallinen omaisuus on oma asunto.

Olen itse lama-ajan lapsi, ja vanhempani kuuluvat suuriin ikäluokkiin. Luulen, että en ole ikäpolvestani ainoa, joka on opetettu pelkäämään velkaa ja kaihtamaan riskejä. Niinpä minullakin on ollut elämässäni se tyypillinen suomalainen säästötavoite: oma asunto ja sen jälkeen asuntovelan maksaminen ripeästi pois.

Sijoittamisen suhteen olen tuntenut suoranaista alemmuuskompleksia. En tunne osakemarkkinoita tai tiedä miten pörssikursseja pitäisi seurata. Muutama vuosi sitten tajusin kuitenkin, että pelkkä oma asunto ei riitä sijoitukseksi. Päädyin ostamaan sijoitusasunnon.

Vaikka se hankintana olikin suuri, tuntui se tutummalta, kuin osakesäästäminen. Olinhan ehtinyt ostaa jo kolme omaa kotia ja myydä kaksi. Ajatus vuokranantajuudestakin tuntui mukavalta.

Vasta päälle nelikymppisenä ryhdyin rahastosäästäjäksi ja ostin myös ensimmäiset osakkeeni. Osakesäästötili on tehnyt jälkimmäisen varsin helpoksi ja kannustaa toivottavasti ihmisiä aloittamaan sijoittamisen. Suomalaiset ovat rahan suhteen varovaisia, mikä on monella tapaa hyväkin asia.

Sijoittamisen kynnystä pitäisi kuitenkin saada matalammaksi. Kansankapitalismin edistämisestä puhutaan yllättävän vähän. Omista kouluajoistani on jo sen verran aikaa, että on vaikea muistaa, millaisia taloustaitoja silloin opetettiin. Sijoittamisesta tuskin ainakaan. Yhtä tärkeää, kuin valistaa nuoria pikavippien vaaroista, olisi myös opettaa sijoittamisen hyödyistä.

Vaikuttaa siltä, että nuorempi sukupolvi on jo rohkeampi ja viisaampikin sijoittamisen suhteen. Rahasta puhutaan avoimemmin ja rennommin. Blogeista, podcasteista ja eri somekanavista löytyy runsaasti tietoa ja esimerkkejä myös aloittelijoille.

Mediasta voi kuitenkin syntyä myös vääränlainen käsitys sijoittamisesta. Esillä on isolla riskillä velkavipua käyttäviä sijoittajia tai ”sijoittajaguruja”, joihin voi olla vaikea samaistua. Ja näitä somessa joko paheksutaan tai ihaillaan.

Joskus voisi olla tarpeen esitellä ihan ”tavallisia pulliaisia”, jotka säästävät ja sijoittavat eläkepäiviensä turvaksi. Ehkä kynnys madaltuisi myös muilla taviksilla. Kansankapitalismin idea on siinä, että ihan jokainen voi omistaa ja vaurastua. Voi aloittaa pienestä ja kaihtaa riskejä. Kaikkien ei tarvitse tulla guruiksi. 

Vaikka muihin Pohjoismaihin verrattuna olemmekin vielä takamatkalla, on suomalaisten varallisuus ja sijoitusinto kuitenkin kasvussa. Pitkä nollakorkojen kausi on osaltaan edesauttanut sitä, että rahalle on pitänyt keksiä muutakin käyttöä, kuin makuuttaminen pankkitilillä. Vaikka rahan laittaminen pankkiin onkin vanhan sanonnan mukaan viisas teko, vielä viisaampaa on tehdä fiksu sijoitus.  

Hanna Isbom