Jos joku olisi kertonut meille syksyllä 2019, mitä maailmassa seuraavan kahden ja puolen vuoden aikana tapahtuu, ei moni varmaankaan olisi uskonut.
Vaikka kaikenlaisiin skenaarioihin valtion tasolla varaudutaan, tuskin jokainen suomalainen oli miettinyt henkilökohtaisesti varautumista globaaliin pandemiaan tai Euroopassa syttyvään sotaan. Isoin elämäämme uhkaava tekijä on ilmastonmuutos, mutta koska sen uhka ei ole kaikille tuntunut samalla tavalla konkreettiselta ja välittömältä, kuten pandemian tai sodan, on sekin jäänyt monen elämänvalinnoissa taustalle.
Maailmanlaajuiset kriisit ovat koetelleet kykyämme sopeutua nopeaan muutokseen. Vaikka arvosteltavaakin aina löytyy, olemme kuitenkin maailman mittakaavassa selvinneet erinomaisesti koronapandemiasta.
Vältyimme totaalisilta sulkutiloilta, jäimme sujuvasti etätöihin ja pidimme talouden pyörät pyörimässä. Ja juuri kun näytti siltä, että elämä alkaa taas normalisoitua, oli edessämme uusi, järkyttävä kriisi.
Pandemiassa kyse on luonnonvoimasta, jota vastaan lähes koko ihmiskunta yhdistyi. Venäjän aloittama hirvittävä hyökkäyssota koettelee kestokykyämme aivan toisella tavalla. Nyt vastassa on totalitaarisen valtion harjoittama silmitön väkivalta ja pahuus, jolle ei voi löytää minkäänlaista oikeutusta.
Sota aiheuttaa kärsimystä ukrainalaisille, mutta järkyttää ympäri maailmaa. Hyökkääjän naapurissa vielä enemmän kuin kauempana.
Suomalaisilta tuntuu kuitenkin löytyvän kriisinkestävyyttä eli resilienssiä selvitä myös sodan aiheuttamasta järkytyksestä. Ensishokin jälkeen ihmiset ovat ryhtyneet auttamaan Ukrainaa ja ukrainalaisia pakolaisia sekä pohtineet omaa varautumistaan. Monet ovat ilmoittautuneet vapaaehtoisille maanpuolustuskursseille, kotivaraa on päivitetty ja taloyhtiöissä on tarkastettu väestönsuojia.
Varautuminen ei tarkoita sitä, että meihin kohdistuisi välitöntä sotilaallista uhkaa. Varautuminen auttaa kuitenkin sietämään myös pahimpia skenaarioita.
Kriisinkestävyyttämme vahvistaa se, että tiedämme, mitä voi olla tulossa, mutta tiedämme myös, miten toimia. Todennäköisimmät riskit lähiaikoina liittyvät kyberhyökkäyksiin ja hybridivaikuttamiseen. Pientä esimakua on jo saatu verkkopankkeihin kohdistuneista palvelunestohyökkäyksistä ja GPS-häirinnästä.
Financial Times julkaisi maanantaina laajasti levinneen artikkelin Suomen sotilaallisesta ja väestönsuojelullisesta varautumisesta, joka some-jakojen perusteella sai monen suomalaisen ylpeäksi. Ja aiheestakin. Koko suomalainen yhteiskunta on niin valtio- kuin yksilötasolla vahvasti sitoutunut toimimaan Suomen turvallisuuden takaamiseksi.
Viime viikolla Suomi sai jo viidennen kerran peräkkäin maailman onnellisimman maan tittelin.
Uskon, että näillä asioilla on myös vahva yhteys toisiinsa. Onnellisessa maassa jokainen voi luottaa siihen, että hädän hetkellä yhteiskunta pitää huolen. Ja kun tällaista yhteiskuntaa kohtaa uhka, on jokainen kansalainen valmis tekemään osansa sen puolustamiseksi.
Hanna Isbom
Kommentoi