Koronapandemia alkaa olla ohi vähintään ihmisten mielissä, mutta yhteiskunnan rakenteisiin se saattoi jättää monellakin tapaa pysyvän jälkensä. Työelämässä muutos on ollut viimeisen kolmen vuoden aikana radikaali. Jokaisessa toimistotyötä tekevässä työyhteisössä oli pakko sopeutua etätyöhön, ja nyt paluuta vanhaan ei enää ole.
Vaikka moni palasi rajoitusten päätyttyä innolla takaisin toimistolle, on osittainen etätyö tullut jäädäkseen. Suomen Yrittäjien kyselytutkimuksen mukaan puolet suomalaisista etätyötä tehneistä harkitsisi työpaikan vaihtoa, jos ei saisi enää tehdä etätyötä. Nuorilla osuus oli selvästi suurempi.
Työpaikoilla on uuteen normaaliin jo sopeuduttu, mutta mitä tapahtuu pitkällä aikavälillä toimistotiloille, jotka on suunniteltu 100-prosenttiseen lähityöhön? Jos toimiston käyttöaste on enää 50–70 prosenttia aiemmasta, kannattaako tilan käyttö suunnitella uusiksi?
Työntekijät pitävät yllä keskustan vetovoimaa
Etätyön suosio heijastuu työpaikolta ympäröivään yhteiskuntaan. Jos jokainen Helsingin keskustassa aiemmin lähityötä tehnyt on jatkossa yhden päivän viikossa etätyössä, vähenee keskustan kävijämäärä arkipäivinä merkittävästi.
Todennäköisesti etäpäiviä pidetään tuotakin enemmän. Jotain osviittaa antaa HSL:n käyttäjämäärien selkeä pudotus pandemiaa edeltäneestä ajasta. 1–2 etätyöpäivää viikossa ei tarkoita asiakkaiden vähenemistä pelkästään joukkoliikenteessä, vaan myös lounasravintoloissa ja keskustan liikkeissä.
Helsingin keskusta on edelleen Suomen kalleinta aluetta ja suosituimpia toimistosijainteja. Voisi kuvitella, että pidemmällä aikavälillä hybridityöhön sopeutuneet yritykset ja muut toimijat suunnittelevat tilan käyttöään niin, että toimistotilat tiivistyvät ja alueelle mahtuu yhä enemmän uusia toimijoita. Ajan mittaan tilojen käyttöaste Suomen kalleimmalla sijainnilla palannee entiselleen.
Näkyykö muutos pysyvästi asuntomarkkinoilla?
Etätyön vaikutukset ovat heijastuneet myös asuntomarkkinoihin. Koronan ensimmäinen aalto nosti asuntojen hintoja, kun ihmiset vaihtoivat tilavimpiin asuntoihin.
Korkojen nousu on hillinnyt asuntokauppaa. Vuokra-asumisen suosio tyypillisesti kasvaa taloudellisesti epävarmoina aikoina. Suomen Vuokranantajien ja Vuokraovi.comin tuore vuokramarkkinakatsaus osoittaa, että näin on käynyt myös nyt.
Tällä hetkellä vuokramarkkinoilla on kysyntää erityisesti isommista asunnoista. Muutos voi johtua oman asunnon hankinnan lykkäämisestä, mutta luultavasti asunnossa edelleen kaivataan tilaa myös työpisteelle.
Yksi signaali etätyön vaikutuksesta on se, että Helsingin keskustan alueella vuokrakehitys on ollut paikoin jopa miinusmerkkistä. Työmatkan pituudella ei ole niin suurta merkitystä, jos sitä ei tarvitse enää kulkea päivittäin.
Nähtäväksi jää, kuinka pysyväksi muutokset jäävät, ja kuinka yhteiskunnan eri sektorit muutokseen sopeutuvat. Se lienee varmaa, että sataprosenttiseen lähityöhön ei enää ole paluuta.
Hanna Isbom
Kommentoi