veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Salkunhoitaja Olli Viitikko syttyy laskevista osakekursseista – Taalerin arvosijoittaja metsästää laatua

Salkunhoitaja Olli Viitikko syttyy laskevista osakekursseista – Taalerin arvosijoittaja metsästää laatua
7.2.2019

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI ”Kai se on vähän kaikessa, että jos rahaa lyödään pöytään, sille yritetään saada mahdollisimman paljon vastinetta”, Olli Viitikko kehittelee edelleen Charlie Mungerin lausahdusta, jonka mukaan kaikki järkevä sijoittaminen on arvosijoittamista.

Arvosijoittaja Viitikko siis on, jos jotenkin pitää määritellä, ja nyt pitää, sillä istumme neljännessä kerroksessa Kasarmintorin laidalla Taalerin neuvotteluhuoneessa ja olen ensimmäiseksi pyytänyt Viitikkoa kertomaan, minkä sortin sijoittaja hän on.

Toki sen pitkälti tiedän, sillä olen seurannut rahtusen yli kolmekymppisen Viitikon kirjoituksia, kommentteja ja edesottamuksia jo vuosien ajan, ja hänen tapaamisensa on ollut pitkään asialistallani. Viitikko nimittäin edustaa valitettavan harvinaista itsenäistä salkunhoitajatyyppiä. Hän hoitaa rahastoja, jotka ottavat rohkeasti kantaa indeksin peesailun ja varman päälle pelaamisen sijaan.

”Mutta en ole ultimaattinen alhaisen p/b-luvun fani”, Olli Viitikko täsmentää.

Aika paljon muutakin hän täsmentää. Vastaus venähtää kolmentoista minuutin mittaiseksi, mikä ei johdu pelkästään siitä, että Viitikko tuntuu olevan heimostereotyyppisen suulas karjalaispoika, vaan ennen muuta siitä, että hän on innostunut asiastaan. Hän on osakemies, jonka kanssa toinen osakemies tai nainen pystyy puhumaan tunnusluvuista, trendeistä, sijoittajien käyttäytymisestä, etf:ien aiheuttamista markkinahassuuksista – kaikesta sijoittamiseen liittyvästä – vaikka seuraavaan aamuun. 

Osakekärpänen puraisi opiskeluaikoina

Olli Viitikko kasvoi Lappeenrannassa ja meni lukion jälkeen opiskelemaan kotikaupungin teknilliseen korkeakouluun. Konkreettisesti saman katon alla pääsi opiskelemaan sekä tuotantotalouden diplomi-insinööriksi että kauppatieteiden maisteriksi, ja sen hän teki.

Kaiken lisäksi reilussa kolmessa vuodessa.

Stereotyyppistä opiskelijahaalarielämää ei tarvinnut paljon viettää eikä vaihdossa ennättänyt käydä, mutta osakkeita sentään ennätti harrastaa.

”Huomasin, että kun tulin koulusta kotiin, aloin tutkia osakkeita.”

Pari opiskelukaveria harrasti myös osakkeita, ja osakekärpänen pääsi puraisemaan rajusti.

Valmistumisen kynnyksellä Viitikko soitti Taaleriin ja kysyi Karri Haaparinteeltä, pääsisikö töihin. Erityisesti salkunhoito kiinnostaisi.

 Käytännössä vailla alan työkokemusta oleva 23-vuotias nuorukainen pestattiin yksityispankkiiriharjoittelijaksi. Siihen oli tyytyminen, vaikka intohimo oli salkunhoidossa.

Muutaman kuukauden kuluttua Viitikko kuuli, että salkunhoitotiimistä oli lähdössä yksi henkilö. Hän oli yhteydessä Taalerin salkunhoitotiimin esimieheen Ari Metsoon. Sinnikkyys tuotti tulosta: Olli Viitikko aloitti suomalaisen osakesijoittamisen legendoihin kuuluvan arvomiehen Mika Heikkilän apuna vuonna 2011. 

Arvoa ja Mikroa

Olli Viitikon työpiste sijaitsee Mika Heikkilän deskin ja Jonas Koivulan pöydän välissä. Se on luonteva paikka, sillä yhdessä Heikkilän kanssa hän hoitaa suomalaisyhtiöihin sijoittavia Arvo Markka- ja Mikro Markka -rahastoja ja yhdessä Koivulan kanssa saksankielisen Euroopan osakemarkkinoille sijoittavia Arvo Reiniä ja Mikro Reiniä.

Arvo-nimiset rahastot noudattavat arvosijoittamisen periaatteita, Mikrot puolestaan ovat keskittyneet markkina-arvoltaan pienehköihin yhtiöihin. Sekä arvo- että pienyhtiösijoittamisen on rahoitustutkimuksessa havaittu tuottavan pitkällä aikavälillä keskimääräistä paremmin aivan mekaanisesti toteutettuna. Taalerin rahastot eivät kuitenkaan nojaa mekaaniseen seulontaan vaan aktiiviseen osakepoimitaan.

Kumpikin Mikro-rahasto on käytännössä suljettu uusilta sijoituksilta nostamalla merkintäpalkkio viiteen prosenttiin. Soft closing suojelee rahastojen osuudenomistajia rahaston paisumiselta liian suureksi ja kömpelöksi. Salkunhoitajilla pitää olla mahdollisuus sijoittaa pieniinkin yhtiöihin vaikuttamatta kohteiden kurssiin.

Mikro Markan salkku oli vuodenvaihteessa vajaan 37 miljoonan euron kokoinen. Viiden prosentin painoinen sijoitus on siis parin miljoonan luokkaa.

Kaikkien rahastojen salkut ovat keskitetyt. Mikro-rahastoissa henkisenä ylärajana pidetään 25 osaketta. Niin on oltava, jotta sijoituksella olisi merkitystä salkun kannalta. Mikro-rahastot ovat erikoissijoitusrahastoja ja voivat siten sijoittaa jopa 20 prosenttia yhteen kohteeseen.

Tällä hetkellä suurimpien sijoitusten painot ovat vajaata kymmentä prosenttia. Mikro Markan kärkisijoituksia ovat Etteplan, Exel ja CapMan, Mikro Reinin puolestaan saksalaiset Nexus, Secunet Security Networks ja Datagroup.  

Arvosijoittajan vaisto

Vaikka on iltapäivä ja vaikkei Olli Viitikko edes douppaa itseään kahvilla, hän on vedossa. Mistään ei huomaa, että hän on palannut edellisenä yönä kolmen päivän matkalta Frankfurtista.

”Katsoin kelloa, kun olin kotona. Se näytti 23.59.”

Reissu oli Rein-rahastojen salkunhoitajalle tyypillinen: lennetään Saksaan välitysfirman järjestämään seminaariin, jossa tavataan kunakin päivänä kymmenisen yhtiötä ja kuullaan ekonomistien ja analyytikoiden näkemyksiä. Välittäjien seminaarit ovat ajankäytöllisesti tehokkaita, kun ei tarvitse kierrellä yhtiöstä toiseen vaan yhtiöt tulevat sijoittajien tykö.

”Osaan yhtiöistä olemme sijoittaneet. Osa on potentiaalisia sijoituskohteita. Osasta taas varmistutaan, että ne ovat edelleen niin surkeita, ettei niihin sijoittamista kannata harkita.”

Viitikko kalastelee seminaareista sijoitusideoita, mutta erityisesti hänet saa innostumaan sellainen tilanne, jossa kiinnostavan yhtiön osakekurssi valuu ilman järkevää syytä. Arvosijoittaja hänessä herää.

”Saksa on brutaali markkina. Jos tulee pettymyksiä, sijoittajat saattavat myydä epälikvidiä yhtiötä nopeasti ja kurssi voi laskea useita kymmeniä prosentteja”, Viitikko kertoo.

”Suomessakin sitä tapahtuu, mutta Saksassa vielä enemmän.”

Tällöin arvosijoittaja haistaa potentiaalisen aiheettoman aliarvostuksen.

Eräs tällainen kohde saattaa olla Fresenius SE, noin 34 miljardin euron liikevaihtoa takova saksalainen terveydenhoitoalan jätti. Yhtiö joutui antamaan viime vuonna tulosvaroituksen ja heittämään keskipitkän aikavälin tavoitteensa romukoppaan. Yhtiön osakekurssi on liki puolittunut huippunoteerauksestaan. Samalla p/e-luku on painunut lähelle kymmentä ja markkina-arvo 25 miljardiin euroon.                             

Lyöty on.

Kurssilasku ei kuitenkaan koskaan ole yksinään riittävä syy ostaa. Eikä pidä ostaa, jos laskulle on hyvä syy.

”En osta, jos liiketoiminta on päin honkia.”

Päätyäkseen Viitikon suosioon yhtiö ei siis saa olla laatuyhtiöhinnoitellun kallis mutta kuitenkin riittävän laadukas. 

”Mustilta silmiltä vältytty”

Kun salkkua hoitaa kaksi henkilöä, keskustelu, sparraus ja väittelykin kuuluvat asiaan. Osaketta ei osteta eikä myydä, jollei päätöksestä päästä yhteisymmärrykseen. Mika Heikkilän kanssa Viitikko on huomannut olevansa ennemmin konservatiivinen osapuoli, vaikka on kollegaansa pari vuosikymmentä nuorempi.

”Toistaiseksi olemme välttyneet mustilta silmiltä.”

Usein ostamista vaikeampaa on myyminen. Siinä vaiheessa, kun alkaa näyttää huonolta, osakekurssi on jo voinut laskea. Onko se laskenut jo riittävästi? Kannattaako enää myydä?

Viitikko pohdiskelee esimerkiksi Pöyryä, jota oli Arvo Markan salkussa ennen kuin ruotsalainen ÅF teki siitä ostotarjouksen ja rahasto myi omistuksensa kohonneella kurssilla.

Pöyry oli aikoinaan hurjaa pääoman tuottoa takonut tähti, mutta finanssikriisin myötä se päätyi ongelmien kierteeseen, jossa tulosvaroitukset ja toimitusjohtajat seurasivat toisiaan. Pöyry on ollut parannusta yrittävä yhtiö käytännössä Viitikon koko salkunhoitajauran ajan.

Jos osaketta olisi ostanut ennen ongelmia, kuinka kauan usko olisi riittänyt ja missä vaiheessa olisi lyönyt hanskat tiskiin? Viitikko miettii.

Yhtiön osakkeet menevät yksiselitteisesti myyntiin silloin, jos luotto yhtiön johtoa kohtaan loppuu.

Mikro Markka on lähtenyt aktiivisesti mukaan uusiin pörssitulokkaisiin. Jos yhtiö suunnittelee listautumista, se luultavasti käy tapaamassa Viitikkoa ja Heikkilää. Viime vuonna moni listautuminen ei tuottanut toivotusti, mutta Mikro Markka on onnistunut seulomaan menestyjät. Silmäasema on pahiten kirvelemään jäänyt pettymys. Siinä paloi sijoittajien rahaa. Osaketta ei enää ole rahaston salkussa. 

”Rakas harrastus”

Olli Viitikko tutkii yhtiöitä paitsi työkseen myös harrastuksekseen. Varainhoidon ammattilaista sitoo lyhyen kaupankäynnin kielto, eli osaketta ei saa myydä alle kuukauden kuluessa sen ostamisesta. Lisäksi varsinkin Mikro Markan myötä hän on välillä sisäpiirisopimusten alaisena, ja silloin kauppaa ei voi tehdä edes rahasto.

Rajoitukset suitsivat osakekaupankäyntiä mutta eivät estä sitä. Viitikko kiittelee työnantajaansa siitä, että talossa ei ole vedetty pelokkaasti ylitiukkoja määräyksiä työntekijöiden sijoitusharrastuneisuudelle.

”Se on ehdoton plussa. Osakkeet ovat niin rakas harrastus.”

Viitikon omassa osakesalkussa on niin kasvuyhtiöitä, osinkoyhtiöitä kuin arvoyhtiöitä kaikista kokoluokista.

Osakerakastaja puhkeaa puhumaan Nordeasta, joka kuuluu Arvo Markan suurimpiin sijoituksiin. Cevianin mukaantulo yhtiöön on Viitikosta ilman muuta hyvä asia.

Wärtsilää voisin katsella, jos sen kurssi tulisi alas. UPM ja Stora Enso ovat hyvissä asemissa. Konecranesia olemme jo lisänneet – kahden miljardin markkina-arvo on vitsi.” 

Kun Taaleri aikoinaan perustettiin, se julistautui etf-varainhoitajaksi. Etf:t ovat edelleen vahvasti työnantajan paletissa, mutta Viitikko on osakepoimija henkeen ja vereen.

”Jos minulla on kymmenen hyvää ideaa, miksi sijoittaisin yhdenneksitoista parhaaseen?”

Taaleri mainosti aikoinaan etf-lähestymistään vertaamalla etf:iä cd-levyihin, jotka syrjäyttivät vinyylin.

”Sitten tuli Spotify”, Viitikko hymähtää.

Viikon trio: Kolme erityylistä saksalaista

Pyysin Taalerin salkunhoitajaa Olli Viitikkoa haastattelun jälkeen poimimaan saksankieliseltä alueelta kolme kiinnostavaa yhtiötä. Juuri ja juuri ennätin juosta vitosen kuntosalin juoksumatolla, kun Viitikon valinnat kolahtivat sähköpostiini.

Viitikon käsin poimitun saksalaistrion muodostavat: 

1. Fresenius

”Laatua (?) alennuslaarista.” 

2. Corestate Capital

”Pelottavankin halpa.”

3. Sixt (etuosake)

”Toimialallaan erinomainen, vakaa perheyhtiö.”

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. 

Juttua on päivitetty 7.2.2019.

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.