”Jollain minunkin täytyy elää”, vastaa isännöitsijä kritiikkiin isännöitsijäntodistuksen kalliista hinnasta. Paljon puhuva kommentti. Kun taloyhtiöt kilpailuttavat isännöitsijöitä, lähes poikkeuksetta päähuomio on sopimuksen kuukausiveloituksen suuruudessa. Tämä on monessa mielessä yhtä lyhytnäköistä kuin sydänkirurgin kilpailuttaminen hinnan perusteella.
Vähemmälle huomiolle jäävät kilpailutuksessa ne palvelut, joista maksetaan erikseen. Tilanne on vähän samansuuntainen kuin pankkien kilpailu asuntolainojen marginaaleissa. Edullinen asuntolaina on sisäänheittotuote. Kate tehdään sitten siinä sivussa palvelumaksuilla, lainaturvavakuutuksilla, korkokatoilla, kulutusluotoilla ja esimerkiksi rahastomyynnillä. Isännöitsijällä on sama ansaintalogiikka.
Isännöintipalveluissa kuukausihinnan puristaminen alas on johtanut siihen, että koska kaikessa kaupallisessa toiminnassa kulut on jollain katettava ja pientä voittoakin tavoiteltava, esimerkiksi isännöitsijäntodistuksen hinnat ovat hilautuneet suhteettomasti ylöspäin.
Törmäsin tapaukseen, jossa keskikokoisen asunto-osakeyhtiön isännöitsijäntoimistolle maksama kuukausihinta vastasi summaa, jonka sama isännöitsijäntoimisto veloitti minulta, kun tilasin kerralla viisi isännöitsijäntodistusta kyseisen yhtiön huoneistoista. Uskoisin, että vaikka veloitus oli sama, todellinen työmäärä ei ollut. Tilanne on taloyhtiöiden kilpailutustyyli huomioiden ymmärrettävä, mutta silti kovin vinksahtanut.
Lainaosuuslaskelmissa on työnsä ja isännöitsijäntodistukseen liittyy vastuita, jotka uuden asunto-osakeyhtiölain myötä entisestään kasvoivat. Mutta silti esimerkiksi jopa 250 euron eli noin 1 500 mummonmarkan veloitus yhdestä isännöitsijäntodistuksesta liitteineen on varsin paljon. Tuskinpa yhtä isännöitsijäntodistusta kuitenkaan kovin montaa tuntia tehdään. Tavanomainen on reilun sadan euron veloitustaso, jonka korkeus kuvaa ongelman laajuutta.
Tietotekniikka ja ohjelmistot kehittyvät myös isännöintialalla. Voisi kuvitella, että vaikkapa hiukan yli kahden vuoden kuluttua vuonna 2020 olisi yleistä, että lainaosuuslaskelmien teko edelleen vaatisi manuaalityötä. Nimenomaan laskutoimituksia tekemään tietokoneet kehitettiin, ja jo 60-luvulla ne veivät ihmisen kuuhun. Joku tässä haiskahtaa.
Syyllistymättä science fictioniin voisi kuvitella, että muutaman vuoden päästä 2020-luvun alussa päästään tilanteeseen, jossa isännöitsijäntodistuksen liitteineen voi tilata, maksaa ja itse tulostaa nettipankkien tunnistautumista hyödyntäen. Huoneistokohtaisia remontteja koskevat ilmoitukset syötetään järjestelmään sitä mukaa kun niistä tieto saadaan, ja automatiikka hoitaa loput. Kätevää ja nopeaa.
Pitäisin melko väistämättömänä, että tähän suuntaan asiat ajan kanssa kehittyvät. Herää kysymys, kuinka paljon kuluttaja sitten tällaisesta automaattisesta tulostuspalvelusta on kilpailluilla markkinoilla valmis maksamaan. Voi olla, että summa on lähempänä kymmentä kuin sataa euroa.
Tämä näky taas viittaisi siihen, että isännöitsijäntodistusten antaminen ei välttämättä enää tukisi toimistojen ansaintaa kuukausiveloitusten rinnalla nykyiseen tapaan. Tämä on ongelma, koska kassavirtaa kuitenkin tarvitaan, jos ammattitaitoinen henkilökunta aiotaan alalla pitää. Teknologian kehitystä kukaan tuskin uskoo voivansa pysäyttää.
Käsitykseni mukaan koko isännöintialan haaste on huomattavan suuri sellaisen työn määrä, josta ei suoraan päästä mitään laskuttamaan. Isännöitsijän puhelin soi taukoamatta, ja kyselijää ja jaarittelijaa riittää. Talon osakkaiden lisäksi vuokralaiset, asunnon ostoa harkitsevat ja kiinteistönvälittäjät pitävät isännöitsijää ristitulessaan.
Tämän ongelman ratkaisuksi minä ehdottaisin maksullista puhelinnumeroa. Ainakin niille soittajille, jotka eivät ole yhtiön osakkaita. Silloin palvelun käyttäjä siitä oikeasti myös maksaisi, ja vieläpä todellisen käytön perusteella. Ennen puhelinyhtiöt nappasivat 0600-numeroista lihavat siivut, mutta kilpailu on kiristynyt silläkin alalla, ja nykyään reilu enemmistö tuloista jää puhelimeen vastaavalle taholle. Omien kustannustensa kanssa painivalle isännöintitoimialalle tämä voisi olla kaukonäköisempää toimintaa kuin esimerkiksi isännöitsijäntodistuksen hinnoittelun jatkuva asteittainen kiristäminen.
Ja mikä parasta maksullinen palvelunumero toisi mukanaan sen, että kun asiakas palvelustaan maksaa, hänelle on taloudellisia edellytyksiä sitä myös antaa. Sama maksulogiikka voisi toimia myös sähköisten kanavien läpi asioidessa.
Esimerkiksi tarjousta miettivälle asunnon ostajalle isännöitsijän kanssa käyty perusteellinen puhelu voi olla kymmenien tuhansien eurojen arvoinen. Kyllä minusta siitä kannattaa joitakin kymmeniä euroja maksaakin.
Timo Metsola
Kirjoittaja on Vuokraturva Oy:n hallituksen puheenjohtaja.
