veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Onko negatiivinen korko uhka sijoittajille?

Aarni Pursiainen

Tammikuun blogissani käsittelin negatiivisen koron positiivisia vaikutuksia talouteen ja yritystoimintaan. Helmikuun blogissani käyn läpi syitä, miksi se on myös hyvin tuhoisaa taloudelle.

Mielestäni suurin osa negatiivisen koron haitallisista vaikutuksista keskittyy ylivelkaantumiseen. Jos korko on hyvin matala tai jopa negatiivinen, velanotto on aluksi hyvin helppoa eikä takaisinmaksua murehdita, koska velanhoito on kevyttä alhaisen korkokustannuksen takia. Alhainen korko mahdollistaa siis suuret velat ja pitkän ja joustavan maksuaikataulun. Tämä "löysän rahan" ympäristö voi pahimmillaan tarkoittaa, että välttämättömiä uudistuksia ei tehdä, koska riittävää pakkoa uudistuksiin ei ole.

Laiskuutta tehdä uudistuksia voi esiintyä niin valtioiden, yritysten tai yksityisten kohdalla. Välimeren maat, erityisesti Kreikka toimivat erinomaisena esimerkkinä tilanteesta, joka syntyy, kun rahaa saa liian halvalla liian pitkään ja korjaavia toimenpiteitä ei tehdä.

Valitettavasti tämä koskee tänä päivänä myös Suomea.  Suomen korkotaso pyöri 90-luvun lamassa 15 %:ssa ja devalvointi teki ulkomaisesta rahasta kallista. Niin kalliilla rahalla Suomella ei yksinkertaisesti ollut varaa pyörittää alijäämäistä budjettia, vaan kaikki tähtäsi tilanteen nopeaan tasapainottamiseen. En kiellä, etteivätkö toimenpiteet olisivat olleet rajuja, mutta talous kääntyi kumminkin nopeaan nousuun vuosikymmenen loppupuolella.

Jos tilannetta vertaa nykyhetkeen, meillä on jo toinen hallitus, joka ei ole saanut juuri mitään rakenteellisia uudistuksia aikaiseksi. Kuntauudistusta, sotea, yhteiskuntasopimusta väännetään, mutta mistään ei tule valmista, koska korkotaso ei pakota uudistumaan! Pahimmassa tapauksessa meillä on noin viiden vuoden päästä 120 %:n velka suhteessa BKT:hen ja olemme IMF:n letkuissa samaan tapaan kuin Kreikka nyt!

Samalla tavoin kuin alhainen korkotaso hidastaa valtioiden uudistumista, se hidastaa myös yritysten uudistumista. Liikeidean tai tuotteen ei tarvitse olla kovin erikoinen, etteikö se saisi lainaa ja pystyisi maksamaan lainankorkoja tässä ympäristössä. Taloustieteilijä Schumpeter loi teorian luovasta tuhosta. Hänen ideansa on, että talous on jatkuvassa uudistumisen tilassa, jossa uudet keksinnöt ja teknologiat syrjäyttävät vanhoja yrityksiä ja toimialoja. Nykytilanteessa pankit, pääomasijoittajat ja kärsivälliset omistajat kykenevät pitämään pystyssä elinkelvottomia yrityksiä paljon pitempään kuin korkeamman koron ympäristössä. Loppulaskun tästä maksaa kuluttaja huonompina, vanhanaikaisempina ja kalliimpina tuotteina, kuin mitä hän saisi kovemman kilpailun ympäristössä.

Samalla tavoin kuin yritykset ja valtiot voivat velkaantua, voivat myös sijoituskohteet velkaantua. Markkinoille on tullut suuri joukko sijoituskohteita kuten erilaisia warrantteja, kiinteistö- infrastruktuurirahastoja, joiden ideana on vain vivuttaa. Kohde-etuuden arvon laskiessa tai korkojen noustessa näistä tuotteista voi tulla suuria ongelmia.

Yksityisestä kuluttajasta tai kotitaloudesta en kirjoita sen enempää, jokainen osaa päätellä, mitä jokin ikävä tapahtuma kuten avioero, työttömyys tai pitkäaikaissairaus aiheuttaa ylivelkaantuneelle.

Yhteenvetona voi siis todeta, että alhaisen korkotason aiheuttama illuusio "ilmaisesta rahasta" voi pahimmillaan johtaa sekä yksilö- että valtiotason ylivelkaantumiseen. Valtava velan määrä on luonnollisesti suuri systeemiriski, jonka hallitsematon purkautuminen johtaisi kaaokseen.

Joulukuussa alkanut markkinoiden korjausliike kertoo pelosta, joka markkinoita riivaa, kun pelätään että maailman velkaantuneimpien valtioiden,  Kiinan ja Yhdysvaltojen, talous alkaa hidastua. Tällaisessa ympäristössä sijoittajan on pidettävä pää kylmänä ja etsittävä taloudellisesti vakaalla pohjalla olevia sijoituskohteita ja pidettävä samalla oma taseensa kunnossa.

Aarni Pursiainen on Henki-Fennian sijoitusjohtaja ja Fennian arvopaperijohtaja

Kirjoittajasta

Aarni Pursiainen

Aarni Pursiainen on Fennia Varainhoidon arvopapereista vastaava johtaja.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.