veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Suomi noudattaa Euroopan unionin talouspolitiikan sääntöjä enää rimaa hipoen

Eugen Koev

Tilastokeskus julkaisi maanantaina 2.3. ennakkotiedot kansantalouden kehityksestä vuonna 2014. Suurin yllätys oli, ainakin minulle, julkisen talouden ennakoitua heikompi tila. Vielä joulukuussa valtiovarainministeriön kansantalousosasto arvioi, että viime vuonna julkisen talouden alijäämä olisi 2,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Samoilla linjoilla oli komissio. Nyt kuitenkin alijäämä onkin Tilastokeskuksen mukaan 3,4 suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Tilastokeskus tarkentaa ja täsmentää vielä tämän kuun aikana julkisen talouden alijäämää ja velkaa koskevaa tietoa. Euroopan komissiolle tiedot lähetetään maaliskuun lopussa. Jos tarkennusten jälkeenkin alijäämä ylittää kolme prosenttia, komissio joutuu ottamaan kantaa, noudattaako Suomi kasvu- ja vakaussopimusta.

Jos komissio katsoo, että Suomi ei noudata tätä sopimusta, se tekee Euroopan neuvostolle esityksen ns. liiallisen alijäämän proseduurin käynnistämisestä. Kyseessä on menettely, jolla euromaat pakottavat ”liian löysää” talouspolitiikkaa noudattavat maat korjaamaan kurssiaan. Menettelyyn joutuneen maan on sakon uhalla noudatettava muiden jäsenmaiden antamia suosituksia, tai sen on keksittävä toimia, joilla tilanne saadaan haltuun. 

Suomi vältti vastikään liialliseen alijäämän proseduurin, vaikka arvioiden mukaan valtion velkataso ylittää 60 prosenttia tänä vuonna. Komissio ottaa raportissaan huomioon ”lieventävinä asiahaaroina” ensisijaisesti sen, että kriisimaille annettu apu vastaa noin 2,9 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja ilman sitä Suomen velka/BKT-suhde on edelleen alle 60 prosenttia. Lisäksi on otettu huomioon eläkejärjestelmän korkea rahastointiaste ja talouden vaikea suhdannetila.

Koska sekä valtiovarainministeriön kansantalousosaston että komission arvioiden mukaan julkisen talouden alijäämä pysyy tänä vuonna ja lähivuosina alle kolmessa prosentissa, todennäköisesti todetaan, että kyseessä on tilapäinen kasvu- ja vakaussopimuksen kolmen prosentin rajan ylitys ja Suomi välttää jälleen kerran joutumasta virallisesti ”mustalle listalle”.

Tästä huolimatta on selvää, että Suomella on vaikeuksia EU:n talouspolitiikan sääntöjen noudattamisessa ja ilman poliittisia toimia ainakin velkasäännön suhteen ollaan veitsen terällä myös jatkossa. Alijäämäsäännössäkään ei olla niin turvallisilla vesillä kuin on totuttu. Valtiovarainministeriön tämän hetken arviossa julkisen sektorin alijäämä on 2,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, eli edelleenkään ei kovin kaukana kolmen prosentin turvarajasta.

Oikeastaan Suomi on noudattanut alijäämäsäännön viime vuosina laskutavan turvin. Nimittäin vaikka eläkevaroilla ei voi suoraan rahoittaa vaikkapa sosiaali- ja terveysmenoja, laskusäännön mukaan koko julkisen sektorin jäämä lasketaan ynnäämällä eläkerahastojen, valtion ja kuntien jäämät yhteen.  Näin eläkesektorin ylijäämien turvin etenkin valtio on voinut velkaantua varsin nopeasti tähän saakka EU-sääntöjä rikkomatta.  

Eugen Koev on Akavan pääekonomisti

Kirjoittajasta

Eugen Koev on Akavan pääekonomisti.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.