Sijoittajat ovat tottuneet siihen, että korkosijoitukset tuovat varmaa tuottoa. Nykyinen nollakorkoympäristö pistää pelin uusiksi. Korkotuotto on lähellä nollaa kaikissa vakavaraisiksi luokitelluissa kohteissa. Mitä tästä seuraa?
Korkotuottoa kasvavan ostovoiman kautta
Vaatimattoman tai jopa negatiivisen kasvun seurauksena hintataso saattaa jonkun aikaa olla lievästi laskeva. Jos näin käy, käteisen ostovoima lisääntyy. Tallettaja saa siis hinnan laskun verran reaalituottoa talletukselleen. Tuotto on kaiken lisäksi verovapaata, koska veroa maksetaan vain nimellistuotosta. Tällaisessa ympäristössä siis korkotuottoa tulee, tosin kasvavan ostovoiman muodossa eikä nimelliskorkona. Ei ole yllättävää, että keskuspankit haluavat välttää deflaatiokierteen syntymistä. Talous hidastuu entisestään, jos kuluttajat saavat päähänsä uskoa, että nyt kannattaa odottaa hankintojen kanssa, koska kaikki on huomenna halvempaa.
Sijoitustuulen suunta heittelehtii. Fiksu sijoittaja pitää pään kylmänä ja jalat maassa.
Alhainen nimelliskorko saa sijoittajan levottomaksi. Vaihtoehtoja talletuksille haetaan kuumeisesti. Kun hinnat nousevat jossakin, raha seuraa perässä ja hinnat nousevat edelleen. Esimerkkinä tästä on vuoden aikana tapahtunut suurimpien kansainvälisten osakkeiden kurssinousu. Sijoitukset ovat hakeutuneet helposti myytäviin osakkeisiin. Käänne alas voi olla nopea, koska sijoitus ei alun perinkään lähtenyt yhtiön arvon mielekkyydestä käsin, vaan lyhyen voiton tavoittelusta.
Kuplimista on luvassa jatkossakin. Näin hiljattain sarjakuvan, jossa esiintyi joukko sijoittajia keskuspankin oven ulkopuolella. Heidän kyltissään luki: Vaadimme seuraavaa kuplaa johon sijoittaa.
Kylmäpäiset sijoittajat pärjäävät
Mitä seurauksia nollakorosta on sijoittajan toimintatapoihin? Näissä maisemissa ”Osta ja pidä” ei toimi. Vaaditaan maalaisjärkeä ja kylmäpäisyyttä, jotta ei imeydy mukaan kuplien houkutukseen. Tai ainakin on poistuttava ennen kuplan poksahtamista. Kuplivan sijoitusmaaston ennakoiminen on helppoa vain jälkikäteen. Ajoituksen lisäksi hajautuksen merkitys korostuu. Esimerkiksi reaalisijoitukset – eli muukin kuin pörssinoteeratut osakkeet ja korkosijoitukset – tulevat luontevaksi osaksi salkkua, myös euroalueen ulkopuolella.
Vaarnat kannattaa lyödä aikaisempaa laajemmalle, kun sijoitustuulen suunta heittelehtii aikaisempaa enemmän!
Tom Liljeström on LähiTapiola Varainhoidon toimitusjohtaja
Artikkeli on julkaistu Sijoitustalous-blogissa 27.11.2014.
