Vuosi 2014 on ollut hyvä sijoittajille. Globaalit osakkeet ovat tuottaneet 15 prosenttia ja korkosijoitukset 8,5 prosenttia.
Yhdysvalloissa osakemarkkinat kapusivat kaikkien aikojen ennätystasoille. Pelot keskuspankin rahapolitiikan kiristymisestä eivät estäneet saavuttamasta uusia kurssihuippuja.
FED:n toimenpiteet olivat ennakoitavissa, eikä syksyinen QE3-osto-ohjelman lopettaminen tullut yllätyksenä. Yllätys ei myöskään ole se, että FED nostaa ohjauskorkoaan ensi kesänä.
Osakekurssien nousu ei olisi ollut mahdollista ilman amerikkalaisyhtiöiden hyvää tuloskehitystä. Tulokset ovat kasvaneet yhdeksän prosentin vauhtia, ja tahti on jatkuvasti ylittänyt analyytikkojen ennusteet.
Toinen, kyseenalaisempi ennätys oli korkotason lasku kaikkien aikojen matalimmille tasoille länsimaissa. Yhdysvalloissa nähtiin jo käänne ylöspäin, mutta euroalueen korot ovat jatkaneet laskuaan. Lyhyimpien valtionobligaatioiden tuottotasot ovat painuneet negatiivisiksi.
Korkotasoa on painanut alaspäin pettymys euroalueen talouskasvuun, häämöttävä deflaatio sekä Euroopan keskuspankin ostoaikeet.
Ukrainan tilanteen kärjistyminen ja Venäjän talousnäkymien heikentyminen lässäytti euroalueen talouselpymisen jo orastamisvaiheessa. Tämän seurauksena teollisuuden suhdanneodotukset ovat selvästi laskeneet ja Etelä-Euroopan maiden elpyminen on antanut odotuttaa itseään.
Deflaation vaara on noussut etenkin euroalueella merkittäväksi teemaksi. Euroopan keskuspankki EKP on joutunut toimimaan lähes toimivaltansa rajoilla lanseeratessaan uusia rahapoliittisia keinoja. Seuraavaksi lienee tulossa valtionobligaatioiden osto-ohjelma.
Tuleva vuosi näyttää lupaavalta. Keskuspankit jatkavat elvyttävällä linjalla. G20-maat haluavat lisätä julkisia investointeja. Raaka-aineiden hinnat ovat edullisia. Amerikkalaiset kuningaskuluttajat käyttävät huolettomammin rahojaan. Mikä voisi estää talouden nousun?
Tomas Hildebrandt on Evli Pankin markkinastrategi ja seniorisalkunhoitaja
