veronmaksajat.fi

Nämä yhtiöt ovat Warren Buffettin ostosuosikit OMXH:sta

Jukka Oksaharju

Sijoittaminen on yksinkertaista, mutta ei helppoa. Warren Buffettin luotsaama sijoitusyhtiö Berkshire Hathaway on lausunut julki omat kriteerinsä potentiaalisille yritysostokohteille. Nämä tuntomerkit löytyvät avoimesti lueteltuina yhtiön vuosikertomuksen liitetiedoista.

Listasin tähän merkintään maailmankuulun sijoittajan suosimat ajattomat sijoituskriteerit. Lisäksi sovelsin näitä periaatteita Helsingin pörssin viitekehyksessä kartoittaakseni kiinnostavia yhtiöitä Omahan oraakkelin filosofian valossa. Mitkä yhtiöt päätyivät Buffettin teoreettiselle ostoslistalle Suomesta?

Berkshire Hathawayn minimikriteerit potentiaaliselle ostokohteelle ovat seuraavat:

a) Yhtiön täytyy olla riittävän suuri kokoluokaltaan. Käytännössä yhtiöllä tulee olla todisteellisesti vähintään 75 miljoonan dollarin liikevoitto. Kriteeri on ehdoton siltä osin, että kannattavuuden tulee olla jo osoitettua: ei siis riitä, että tulospotentiaali löytyy yritysjohdon esityskalvoilta tulevaisuuden suunnitelmista. Buffettin mukaan yhtiön kokoluokasta on mahdollista joustaa sillä poikkeuksella, jos ostettava liiketoiminta istuu suoralta kädeltä johonkin jo Berkshiren portfoliossa entuudestaan olemassa olevaan yhtiöön.

b) Ostettavalla liiketoiminnalla täytyy olla todisteellinen kyky tuottaa tulosta kaikissa suhdannevaiheissa – ei siis riitä, että yhtiön tulos nousee pinnalle vain hyvinä vuosina. Buffett suhtautuu erityisen kriittisesti poikkeuksellisen lupaavilta näyttäviin tulevaisuutta koskeviin kasvuennusteisiin, yritysjohdon ylitsepursuavaan itseluottamukseen ja käänneyhtiön statuksen tavoitteluun.

c) Ostettavalla liiketoiminnalla täytyy olla jo osoitettu kyky tuottaa korkeita oman pääoman tuottoja vain vähäisellä tai olemattomalla velkataakalla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yhtiön hyvä kannattavuus ei saa perustua ylivelkaantumiseen ja korkealla rahoitusriskillä toimimiseen.

d) Ostokohteella täytyy olla osaava, motivoitunut ja osakkeenomistajien intressiä edistävä yritysjohto. Vaatimus kuulostaa luonnolliselta siksi, että Berkshire Hathawayllä ei yksinkertaisesti ole tarjota uutta yritysjohtoa jokaiselle ostokohteelleen.

e) Ostettavan liiketoiminnan täytyy olla ansaintalogiikaltaan selkeää ja muutoinkin ymmärrettävää. Buffettin mielestä liian monimutkaiset ja huomattavan paljon uutta teknologiaa sisältävät toimintamallit eivät ole kiinnostavia, koska hän ei kykene arvioimaan riittävällä tarkkuudella uusien alojen tulevaa ansaintalogiikkaa ja kestävää tuloksentekopotentiaalia.

f) Yhtiöllä ja sen osakekannalla täytyy olla järkevä ostohinta. Hyväkään yhtiö ei ole automaattisesti hyvä sijoitus, jos osakkeen arvostustaso on ostohetkellä auttamattoman korkea.

Buffettin potentiaalisten suomalaisten ostokohteiden kartoittaminen on yksinkertaisinta aloittaa kiistattomimmasta kriteeristä eli absoluuttisen liikevoiton vähimmäistasosta (75 mUSD eli 58 mEUR). On sanomattakin selvää, että kansanosakkeista esimerkiksi Nokia, Outokumpu ja Talvivaara kelpaavat Buffettin tarkastelussa ainoastaan takansytykkeiksi. Yhtiöt tekevät tuntuvaa tappiota, eikä kukaan kolmikosta uskalla maksaa osinkoa edes kassasta tai ottamalla velkaa.

Edellä mainittu kolmikko pois lukien OMXH:n suuret yhtiöt täyttävät liikevoiton kokoluokan kriteerin varsin hyvin. Lisäksi keskisuurista pörssiyhtiöistä esimerkiksi Cramo, Ramirent, Sponda ja Tikkurila yltävät riittävään liiketoiminnan kokoluokkaan.

Jyvät alkavat kuitenkin erottua akanoista jo varhaisessa vaiheessa siirryttäessä toiseen kriteeriin eli todisteelliseen kykyyn tuottaa tulosta koko taloussuhdanteen yli. Esimerkiksi Cramo teki tappiota vuosina 2009 ja 2010, minkä lisäksi yhtiön oman pääoman tuotto on edelleen yksinumeroinen. Vastaavasti Ramirentin oman pääoman tuotto jäi vuosina 2009 ja 2010 alle 5 prosentin tasoon, mitä voidaan pitää korkeintaan välttävänä suorituksena. Myös Spondan kohdalla tilikauden 2009 tappio on punainen vaate Buffettin näköaistille.

Kolmas ostokriteeri eli korkea oman pääoman tuottokyky ilman suurta velkataakkaa on tulkittavissa vaatimukseksi selvästi kaksinumeroisesta ROE:sta suhdanteen yli. Suoritin tältä osin tarkastelua viimeisten viiden tilikauden ajalta. Oman pääoman tuottoriman alittavat esimerkiksi Amer Sports, Cargotec, Citycon, Huhtamäki, Kemira, Kesko, Neste Oil, Sanoma, Stockmann, Stora Enso ja UPM-Kymmene.

Jäljellä jäävissä yhtiöissä Fiskarsin, Fortumin ja TeliaSoneran omistajarakenteet estävät Buffettin mahdolliset ostoaikeet. Vähiin käyvällä ostokandidaattien listalla Tieto toimii todennäköisesti liian teknologiaorientoituneella toimialalla Buffettiin makuun, joskin Berkshire Hathaway on viime aikonut hankkinut merkittäviä määriä IBM:n osakkeita salkkuunsa.

Ostokriteerien listan loppuosa vaatii hienoista tulkintaa laadullisten tekijöiden osalta. Esimerkiksi yritysjohdon kyvykkyys ja liiketoiminta-alueiden kiinnostavuus riippuvat sijoittajan omista mieltymyksistä ja tulkinnoista. Henkilökohtaisesti päästän Buffettin laatimasta suodattimesta läpi viisi kotimaista pörssiyhtiötä, jotka ovat seuraavat:

Kone, jonka liikevoitto tilikaudella 2012 oli yhteensä 821 mEUR. Yhtiö on kasvollisesti omistettu, minkä lisäksi osakkeenomistajat ovat nauttineet selvästi kasvavasta osinkovirrasta viime vuosina. Viimeisten viiden vuoden aikana Koneen oman pääoman tuotto on säilynyt ilmiömäisen korkealla tasolla 32,4 ja 46,8 prosentin välissä. Kaiken kukkuraksi yhtiöllä ei ole lainkaan korollista nettovelkaa, vaan lähes 800 mEUR nettokassa tilikauden 2013 alussa. Lisäksi konsernilla on päivänselvä kasvunäkymä Aasiassa vuosiksi eteenpäin.

Konecranes, jonka liikevoitto tilikaudella 2012 oli yhteensä 138 mEUR. On huomionarvoista, että yhtiön oman pääoman tuotto on pysynyt viimeisten viiden tilikauden aikana poikkeuksetta yli 16 prosentin tasolla. Osaltaan Konecranesin laadusta viestii lisäksi oman pääoman tuoton viiden tilikauden keskiarvo, joka yltää tasolle 24,6 prosenttia. Omistaja-arvon kasvattamiseen suuntautuvaa fokusta korostaa myös se tosiasia, että Konecranes ei ole kahdesta Eurooppaa viimeisten neljän vuoden aikana kohdanneesta taantumasta huolimatta laskenut kertaakaan osakekohtaista osinkoaan vuoden 2008 jälkeen.

Tikkurila, jonka liikevoitto tilikaudella 2012 oli yhteensä 74 mEUR. Yhtiöllä on vahva markkina-asema Pohjoismaissa ja Venäjällä, mikä on konkretisoitunut liikevoiton asteittaisena kasvuna viimeisten neljän tilikauden aikana. Tikkurila kykenee generoimaan omalle pääomalleen keskimäärin selvästi yli 20 prosentin tuottoja. Lisäksi Tikkurila on kasvollisesti omistettu ja osingonmaksukyvyltään erinomainen yhtiö, jonka vuotuinen investointitarve on toistaiseksi kovin maltillinen. Tämä mahdollistaa osingonjakosuhteen säilyttämisen korkeana.

Nokian Renkaat, jonka liikevoitto tilikaudella 2012 oli yhteensä 415 mEUR. Konserni toimii Tikkurilan tavoin markkinajohtajana Pohjoismaissa ja Venäjällä. Konsernin tase on tilikauden 2013 alussa nettovelaton, minkä lisäksi erityisen positiivista on yhtiön kyky tuottaa yli 25 prosentin oman pääoman tuottoa jopa päättyneellä tilikaudella, jonka aikana autojen kysyntä suorastaan romahti kaikkialla Euroopassa.

Sampo, jonka liikevoitto tilikaudella 2012 oli yhteensä 1616 mEUR. Finanssikonserni on kasvollisesti omistettu ja omilla toimialoillaan Pohjoismaiden markkinajohtaja. Sampo on kyennyt kasvattamaan osakekohtaista osinkoaan jokaisena vuonna konsernijohtaja Stadighin valtakaudella. Sampo-konsernin ydinliiketoiminta eli vakuuttaminen on myös lähellä Warren Buffettin sydäntä, sillä Berkshire Hathawayn kruununjalokivi GEICO harjoittaa pitkälti vastaavanlaista vakuutusliiketoimintaa USA:ssa. Myös Sampo-konsernin osakkuusyhtiö Nordea muistuttaa huomattavan paljon Berkshire Hathawayn osittain omistamaa kalifornialaispankki Wells Fargoa.

Tarkastelussa on kenties tilaa vielä varovaiselle spekulaatiolle. Jos yhtiön liikevoiton suuruusluokasta annetaan hieman periksi, päätyisivät ostokohteiden listaukseen myös Vacon (liikevoitto vuonna 2012 yhteensä 36 mEUR), Olvi (liikevoitto vuonna 2012 yhteensä 31 mEUR) ja Vaisala (liikevoitto vuonna 2012 yhteensä 30 mEUR).

Lopulta suurin mielenkiinto kohdistuu kuitenkin siihen, miksi Warren Buffett ei ole toistaiseksi ostanut edellä listaamiani kotimaisia pörssiyhtiöitä. Liittyisikö oikea vastaus Buffettin viimeiseen ostokriteeriin eli mainittujen yhtiöiden nykyisiin arvostustasoihin?

 

>> Taloustaito

Kirjoittajasta

Jukka Oksaharju

Jukka Oksaharju on Nordnetin osakestrategi. Seuraa @JukkaOksaharju Twitterissä.