veronmaksajat.fi

Mitä hyötyä on yrityksen whistleblower-kanavasta?

Shadia Rask

Yritys ymmärtää

Shadia Rask on filosofian tohtori ja opintovapaalla oleva Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö. Hän on kiinnostunut yrityksistä, jotka ovat ymmärtäneet sosiaalisen kestävyyden merkityksen. 

Nuorena aikuisena sain ystävältäni syntymäpäivälahjaksi avaimenperään kiinnitettävän vaaleanpunaisen hälyttimen. Käyttöohje oli selkeä: jos kohtaat uhkaavan tilanteen, vedä metallinen sokka irti, niin hälytin soi kovaäänisesti. 

Hälytin on ollut tänä syksynä mielessäni. Nimittäin joulukuusta lähtien vähintään 50 henkilöä työllistävissä organisaatioissa on oltava käytössään whistleblower-ilmoituskanava, eli tietynlainen yhteinen hälytyspilli. Yli 249 työntekijän organisaatioissa sisäinen ilmoituskanava on pitänyt olla käytössä jo tämän vuoden maaliskuusta. 

Mitä whistleblowing käytännössä – ja suomeksi – oikein on? Ja millaisista väärinkäytöksistä voi ilmoittaa? 

RAKKAALLA LAPSELLA ON MONTA NIMEÄ 

Whistleblower-kanavalta on puuttunut vakiintunut suomenkielinen nimi. Yrityksissä on puhuttu väärinkäytösten ilmoituskanavasta, ilmiantokanavasta, epäillyn ilmoittamisesta, huolikanavasta, anonyymista raportointikanavasta, pelin poikki viheltämisestä…

Whistleblower-lainasana näyttää vakiintuneen käyttöön. Vieraskielisen käsitteen huonona puolena on, että se herättää monissa elitistisen ja vieraannuttavan kokemuksen: mitä ihmeen whistleblowingia, wokeismia! Työssä esiintyvät väärinkäytökset eivät kuitenkaan ole mikään tuontitavara, vaikka vaatimus organisaatioiden ilmoituskanavalle onkin kansainvälistä perua. 

Velvollisuus perustaa sisäinen ilmoituskanava on kirjattu vuoden 2023 alussa voimaan astuneeseen ilmoittajansuojelulakiin. Lain taustalta löytyy EU-direktiivi. Näillä, esimerkiksi myyttisellä kurkkudirektiivillä, on usein tarkoitushakuisesti kielteinen maine. Tasa-arvon mallimaana itseään pitävän Suomen on kuitenkin hyvä muistaa, että moni edistysaskeleemme on itse asiassa otettu juuri EU:n vaatimuksesta. 

NIMETTÖMÄN ILMOITTAMISEN MAHDOLLISUUS VASTAA TYÖNTEKIJÖIDEN PELKOIHIN

Kun whistleblower-direktiiviä vasta valmisteltiin, Euroopan komissio toteutti aiheesta julkisen selvityksen. Yli viisituhatta työntekijää ja organisaatiota eri EU-maissa arvioi ilmoituskanavan tarpeellisuutta ja hyötyjä. 

Valtaosa vastaajista (85 %) arvioi, että väärinkäytöksistä ilmoitetaan organisaatioissa harvoin. Tärkeimmiksi syiksi arvioitiin pelko laillisista ja taloudellisista seurauksista. Liki puolet arvioi syyksi pelon huonosta maineesta ja ilmiantajaan kohdistuvista kielteisistä asenteista. Lähes yhtä yleistä oli tietämättömyys oikeasta ilmoitustavasta tai -kanavasta. 

Whistleblower-kanavalla pyritään vastaaman työntekijöiden pelkoihin. Lähtökohtana on, että ilmoittajaan ei saa kohdistaa vastatoimia ilmoituksen tekemisen takia. Ilmoittajasuojalain tärkein suojelukohde ovat työntekijät. 

ENSISIJAISESTI KORRUPTION, PETOSTEN JA VÄÄRINKÄYTÖSTEN TORJUNTAAN

Whistlerblower-kanavan tavoitteena on korruption, petosten ja väärinkäytösten torjunta. Ilmoitettavat väärinkäytökset voivat koskea esimerkiksi hankintoja, rahoituspalveluita tai kuluttajansuojaa. 

Onkin tärkeä tiedostaa, että ilmoittajansuojelulaki ei kata esimerkiksi työyhteisössä tapahtuvaa häirintää tai asiakastyössä kohdattuja uhkaavia tilanteita. Organisaatiot voivat kuitenkin halutessaan käyttää samaa ilmoituskanavaa myös tällaisista tapauksista ilmoittamiseen. Uuden ilmoituskanavan käyttöönotto on joka tapauksessa hyvä kohta pohtia, miten helppona ja turvallisena epäasiallisesta kohtelusta tai häirinnästä ilmoittaminen koetaan organisaatiossa. 

Aika näyttää, mitä konkreettisia muutoksia ja hyötyjä yritysten sisäisistä ilmoituskanavista seuraa. Esimerkiksi ilmoitusmäärien kasvu on usein hankalasti tulkittava asia: onko kyseessä parantunut luottamus ja tietoisuus ilmoituskanavasta, vai väärinkäytösten määrän lisääntyminen? Ilmoitusten asianmukainen käsittely lain edellyttämissä määräajoissa vaatii myös resurssointia, mikä voi olla erityisesti pienille yrityksille haaste. 

Ensi keväänä isoilla organisaatioilla on ollut sisäisen ilmoituskanavan velvollisuus jo vuoden. Monissa pörssiyrityksissä on ollut ilmoituskanavia jo tätä aiemminkin, mutta pian saadaan toivottavasti kattavampaa tietoa whistleblower-kanavien käyttöönotosta ja hyödyistä Suomessa. Kyynisesti arvioituna hyötyjiä ovat jo nyt ne lukuisat konsulttiyhtiöt, joiden valikoimaan whistleblower-palvelut ovat ilmestyneet.

Shadia Rask

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan yhdeksän ynnä kahdeksan?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit