veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Kannattaako kovimpia marginaaliveroja huojentaa?

Mikael Kirkko-Jaakkola
Mikael Kirkko-Jaakkola

Veroekonomisti

Mikael Kirkko-Jaakkola on Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti, joka kävelee työmatkansa kesät talvet. Seuraa häntä Twitterissä @veroekonomisti

Verojen tarkoituksena on kerätä rahaa, jolla julkisia menoja kustannetaan. Tarkastelimme Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa (2/2022) Finnveran pääekonomistin Mauri Kotamäen kanssa, voiko ansiotulojen verotus olla tällä hetkellä Suomessa kireimmillään niin kireää, että tämä tarkoitus ei kaikilta osin toteudu.

Äärimmäisenä esimerkkinä tällaisesta on 100 prosentin vero, jonka piirissä olevista tuloista ei jäisi mitään veronmaksajalle. Tältä osin verotettavia tulojakaan tuskin ansaittaisiin, jolloin julkiselle sektorille ei kertyisi niistä verotuottoa.

Suomessa tänä vuonna 93 000 euroa ylittävän palkkatulon osalta menee tuloveroihin noin 60 prosenttia. Palkan päälle tulevat vielä työnantajan sosiaalivakuutusmaksut. Lisäksi palkansaajan ostovoimaan vaikuttavat myös kulutusverot. Kun nämä otetaan huomioon, marginaaliverokiila on korkeimmillaan selvästi yli 70 % työnantajan palkkakulusta. Ei siis sentään 100 %, muttei niin kaukana siitä, etteikö olisi syytä pohtia, tuottaisiko matalampi osuus nykyistä enemmän vai vähemmän verotuottoa.

***

Artikkelimme johtopäätös on, että työnteon marginaaliverot ovat Suomessa suurilla tulotasoilla jo niin korkeita, ettei niiden voi sanoa millään varmuudella juuri lisäävän julkisen sektorin verotuloja. Eikä ole poissuljettua, että niiden keventäminen jopa kohentaisi pitkällä aikavälillä julkisen sektorin tuloja. Vaikutukset ovat kuitenkin epävarmoja.

Ylimmän marginaaliveroprosentin lasku parantaisi kannustimia lisätulojen hankintaan, mikä tuottaisi enemmän verotettavaa ansiotuloa. Käteen jäävien tulojen kasvu toisi myös ostovoiman ja kulutuksen kautta enemmän rahaa kiertoon koko kansantalouteen. Tämä vaikuttaisi myös muiden tuloihin ja julkisen sektorin saamiin veroihin.

***

Korkeat marginaaliverot voivat vaikuttaa verotettavaan tuloon eri tavoin. Esimerkiksi työtä saatetaan vaihtaa vapaa-aikaan palkattomien vapaiden leikatessa maksettavia veroja enemmän kuin käteen jääviä tuloja. Sama mekanismi vaikuttaa pitkällä aikavälillä, kun verojen jyrkkä nousu syö uraan ja koulutukseen panostamisen kompensaatiota.

Joku saattaa ansiotyöhön satsaamisen sijaan hankkia elantoa myös sijoittamisesta. Se onkin verotuksellisesti kannustavampaa kuin ylimmillä marginaaleilla paremman palkan tai bonusten tavoittelu. Tällöin ansiotulojen veropohja kapenee, mutta pääomatulojen lavenee. Huomioimme artikkelissamme tällaiset korkeiden ansiotulojen marginaaliverojen mahdollisesti aikaansaamat siirtymiset veropohjasta toiseen. Niillä voi olla iso merkitys myös yrittäjien verotuksessa.

Matalampi pääomatulojen verotus voi auttaa ylläpitämään korkeita ansiotulojen marginaaliveroja, jos sillä kerätään julkiselle sektorille pääomaveroja niiltä, jotka herkemmin reagoivat verokannusteisiin. Toisaalta verotus ohjaa näin resursseja epäneutraalisti, jolloin ne eivät kohdennu tehokkaimmin käyttöön.

***

Vaikka hyviä perusteluita kevennykselle on, ylimpien marginaaliverojen alentaminen on poliittisesti haastavaa, koska pelkkä staattinen tulonjakolaskelma näyttää kevennyksen kasvattavan käytettävissä olevien tulojen eroja. Harva puolue haluaa tulla syytetyksi tuloerojen kasvusta.

Kun hallitusohjelmasta ensi keväänä neuvotellaan, turvaudutaanko yhä ”solidaarisuusveron” (2 %-yks. ylimmän marginaalin korotus) jatkoon, vaikkei sen voi ajatella lisäävän verotuottoja? Vai tehtäisiinkö jotain yhtä rohkeaa kuin Ruotsissa demaripääministerin aikana, jolloin ylintä marginaaliveroa laskettiin viidellä prosenttiyksiköllä?

 

Mikael Kirkko-Jaakkola

Kommentit (1)
 
  • Kerro Palkkasi 17.8.2022 8.07
     
    Verotuksesta keskusteltaessa tulisi jokaisen veronalennusvaateita esittävän kertoa omat tulonsa seikkaperäisesti, niin nähtäisiin välittömästi se oma lehmä ojassa. Ekonomistitihan tyypillisesti puhuvat pelkkää paskaa kansantalouden alkeidenkin ollessa tuntemattomia. Siitä tosin ei ehkä ole Kirkko-Jaakkolan kohdalla kyse, mutta tulonsa olisi hyvä hänenkin julkistaa tämän aiheen yhteydessä.

    Jokainen ymmärtää miksi näin pitäisi olla - pöyristelijöitä takuulla riittää, mutta se kertoo vain tämän vaatimukseni nimenomaisesta tarpeellisuudesta. Repikää siitä, loiset.
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan yhdeksän ynnä kahdeksan?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit