veronmaksajat.fi

Eläkkeisiin täysremontti vai järjestelmäpäivitys?

Mikael Kirkko-Jaakkola

Veroekonomisti

Mikael Kirkko-Jaakkola on Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti, joka kävelee työmatkansa kesät talvet. Seuraa häntä X:ssä @veroekonomisti

Kun koronahuolet ovat tehneet tilaa mediassa, vanhat tutut huolet ovat tehneet paluun. Esimerkiksi Tilastokeskuksen tuoreesta väestöennusteesta Helsingin Sanomat otsikoi hienosti: ”Grafiikat maalaavat synkän ennusteen Suomen tulevaisuudesta”.

Synkän ilmeisesti siksi, että nykyisellä syntyvyydellä ja nettomaahanmuutolla väkiluku kääntyisi laskuun reilun kymmenen vuoden päästä ja työikäisiä olisi tulevaisuudessa entistä vähemmän eläkeikäisiin nähden.

Tästä syystä epävarmuus eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyydestä on taas noussut pintaan. Vanhaan, vuoden 2019 vielä ”synkempään” väestöennusteeseen perustuen on tiedossa, että työeläkemaksuihin on syntymässä korotuspaine 2050-luvulta 2080-luvulle.

Päätään on nostanut myös huoli nykyeläkkeiden riittävyydestä, kun osa SDP:n kansanedustajista teki kirjallisen kysymyksen hallitukselle ns. vappusatasen kohtalosta ja aina niin ajankohtaisesta taitetusta indeksistä.

Eläkejärjestelmään kohdistuu painetta useammasta suunnasta. Kuten kaikkiin käyttökelpoisiin järjestelmiin, myös sosiaaliturvaan täytyy tehdä aika ajoin päivityksiä. Mediassa puhutaan silti useammin eläkeremontista, joka olisi tehtävä uhkaavan eläkepommin takia.

Jatkuvat uhkakuvat kiristyvästä maksupaineesta ja tulevien eläkkeiden heikennyksistä ovat vaikuttaneet nuoriin. Heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään on heikompaa kuin vanhojen ikäryhmien. Tämä lienee kannustanut nykynuoria myös sijoittamiseen.

Vanhuuden turva on aina ollut tavalla tai toisella työikäisten hoidettavana, toki vaihtelevalla menestyksellä. Maatalousvaltaisessa Suomessa talolliseksi ryhtyvä sukupolvi vastasi edeltävän sukupolven vanhuuden asumisesta ja elatuksesta syytinkisopimuksella. Ennen hyvinvointiyhteiskunnan vahvistumista vanhusten elatuksesta huolehtivat pitkälti heidän lapsensa. Lasten hoitovelvollisuus vanhemmistaan oli kirjattu lakiin vielä vuoteen 1970 asti.

Sama logiikka toimii yhä, kun nuorempi sukupolvi hoitaa eläkeikäisten vanhuuden turvaa kollektiivisesti maksamalla veroja ja eläkkeitä. Jos ikäluokat pienenevät, isompi taakka jakautuu harvemmille.

Eläkejärjestelmässä tätä haastetta täytyy pohtia myös yksilöiden elinkaaren kannalta. Leikataanko työuran alkupuolella olevien ostovoimaa eläkemaksujen korotuksilla, jotta heidän eläketasonsa säilyy vai onko rahalle ennemmin tarvetta jo esimerkiksi lapsiperhevaiheen talouden pyörittämisessä?

Kotitalouksien varallisuuden kasvaessa eläkkeelle jää entistä vauraampia sukupolvia. Jos eläkkeelle jäädessä on paljon varallisuutta, vanhuuden turva ei ole niin riippuvainen sosiaaliturvasta ja palveluista. Kuinka suuri lakisääteisen työeläkkeen merkityksen ylipäätään tulisi olla, jos varallisuus vanhuuden turvaksi kasvaa muutenkin?

Työeläkeläisten toimeentulo ei ole tulevaisuudessa kaatumassa yhtäkkiseen varojen puutteeseen. Toinen kysymys on, miten muu vanhuuden turva järjestetään, jos työikäisten määrä vähenee samalla, kun vanheneva väestö tarvitsee entistä enemmän työntekijöitä terveydenhuoltoon.

Syntyvyyteen voi olla vaikea vaikuttaa, mutta ammattilaisten ja asiantuntijoiden maahanmuutto voi hyvin olla edellytys sille, että hoiva-alalle on tekijöitä tulevina vuosikymmeninä. Se myös helpottaisi eläkejärjestelmän muutostarpeita.

Kuten kännykkäni, joka vaatii ”laitteen vakauteen liittyviä parannuksia ja virheenkorjauksia” sisältävän päivityksen tekemistä, myös eläkejärjestelmä on aika ajoin tarkistettava ja korjattava vastaamaan aikaa. Kyse ei ole sen dramaattisemmasta asiasta.

Mikael Kirkko-Jaakkola 

Kommentit (3)
 
  • Joonas 16.11.2021 17.49
     
    No niin! Nyt alkaa ekonomistipuolellakin tapahtua heräämistä! Vuosikymmeniä siihen meni, tähän ensimmäiseen, mutta ehkä se siitä.

    "Kotitalouksien varallisuuden kasvaessa eläkkeelle jää entistä vauraampia sukupolvia. Jos eläkkeelle jäädessä on paljon varallisuutta, vanhuuden turva ei ole niin riippuvainen sosiaaliturvasta ja palveluista. Kuinka suuri lakisääteisen työeläkkeen merkityksen ylipäätään tulisi olla, jos varallisuus vanhuuden turvaksi kasvaa muutenkin?"

    Täsmälleen näin - kuusikymppisen miljonäärivuorineuvoksen jäädessä eläkkeelle on hänellä omaisuutta ja pääomatuloja aivan riittävästi ilman sitä turhaan maksettavaa megaeläkettä.

    Nyt vain pikaisesti eläkekatto käyttöön - hienoa, että Jarkko-Kiikkolakin on ymmärtänyt tämän asian!

    Niille, jotka aikovat ryhtyä takomaan näppäimistöä vinkuakseen, ettei niin voi tehdä - älkää viitsikö, kyse on sopimusasiasta eikä luonnonlaista, ja eläkkeen tarkoitushan on taata kohtuullinen toimeentulo, eikä suinkaan kasvattaa jo ennestään hyvin toimeentulevien varallisuutta.
    Ilmoita asiaton viesti
  • Mummi 27.11.2021 0.32
     
    Mitä tehdään köyhyysrajan alapuolella (< 1380€/kk) eläville eläkeläisille, joita on SUOMESSA on n. 170.000 henkilöä? Pitääkö heitä jotenkin auttaa esim. verohelpotuksin vai odottaa, että korona korjaisi satona pois?
    Ilmoita asiaton viesti
  • Eläkeläinen 7.2.2022 15.15
     
    Aivan, työeläke, jota 50-luvulla ja sitä ennen syntyneet ovat jokaisesta palkastaan maksaneet n.40 työvuotta ja jopa 5-7 vuotta ennen 23v.täyttämistä, vaikka se laskettiin eläkkeeseen vasta 23v.alkaen. Meitä, joiden työeläke on ainoa elatustulo, on paljon enemmän kuin näitä ökyeläkkeiden saajia . Meidän varallisuutemme on pääasiassa oma asunto ja auto, niitäkään ei ole pienituloisimmilla. Onko unohdettu, että eläkeläiset maksavat joka eläkkeestä veroa ja ovat merkittävä kuluttajaryhmä sekä korvaamattomia omaishoitaja- avustaja- , osa-aika- sekä vapaaehtoistyön tekijöinä, eivät mikään taakka ja heikkous. Eläkkeelle jäädään.60-64-vuotiaana usein aktiivisina toimijoina, varsinainen hoivan tarve alkaa usein vasta n.20 vuoden kuluttua .
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kaksi ynnä kuusi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit