Ei ole tiedossa, minne Dionysius ”Dennis” Papin on haudattu. Varmaa on ainoastaan se, että hän kuoli unohdettuna ja varattomana jossakin päin Englantia. Luultavammin hänet kipattiin koruttomasti nimettömänä yhteen Lontoon joukkohaudoista. Suuri innovaattori poistui ilman fanfaareja ja näyttäviä hautajaismenoja.
Papin oli keksijä, joka uransa aikana toimi muun muassa Marburgin yliopiston matematiikan professorina. Vuonna 1705 hän rakensi maailman ensimmäisen höyrylaivan alkeellisella koneella.
Moista kerettiläisyyttä ei Saksassa katseltu hyvällä. Varsinkaan, kun Papinilla oli tarkoituksena matkata itse keksimällään laivallaan Fulda-jokea alas Weseriin. Joki oli tuolloin laivurikillan monopoli, joten sinne ei päästetty ihan ketä tahansa veneilemään. Olipa kyseessä sitten purjealus tai juuri päivänvalon nähnyt höyrylaiva.
Asian arkaluontoisuuden vuoksi Papin pyysi ystävänsä ja mentorinsa, maineikkaan saksalaisen fyysikon Gottfried Leibnizin apua jokimatkan sallimiseksi. Kaverin vetoomus paikalliselle valtionpäämiehelle ei saanut vastakaikua. Se sai varsin tylyn vastaanoton, koska moiseen matkaan liittyi ”vakavia esteitä”. Vakava este tässä tapauksessa viittaa mahdolliseen kilpailuun jokiliikenteessä.
Papin ei esteistä välittänyt vaan päätti laskea joen joka tapauksessa, olipa lupaa tai sitten ei. Ensimmäisen höyrylaivamatkan lopputulos onkin varsin ennalta-arvattava. Kun alus saavutti luvatta määränpäänsä, ensimmäiseksi laivurikilta yritti takavarikoida laivan paikallisen tuomarin avustuksella.
Tuomiovalta ei kuitenkaan halunnut ottaa osaa moiseen omaisuuden konfiskaatioon, joten oikeus hoidettiin omin käsin. Laivurit nousivat Papinin laivaan, ja tuhosivat sekä laivan että sitä kuljettaneen höyrykoneen. Papinin kohtalo on varsin tyypillinen pioneerille.
Kautta aikojen vallanpitäjät ja monopolien pyörittäjät ovat pelänneet teknologista ja kaupallista kehitystä, jota kutsutaan luovaksi tuhoksi. Uudet ideat ja innovaatiot aiheuttavat selkeän uhkan vallitsevalle ja hallitsevalle järjestelmälle, joten niitä pitää sinnikkäästi vastustaa.
Esimerkiksi Itävalta-Unkarissa valtaa pitänyt Habsburgien monarkia teki kaikkensa rataverkon pitämiseksi poissa valtakunnastaan. Pelättiin näet, että uusi liikenneteknologia toisi maaseudulta väestön kaupunkeihin vaatimaan kaikenlaisia oikeuksia. Woke-liike aiheutti ahdistusta siis jo 1800-luvulla.
Tekoäly on tämän päivän höyrylaiva, jota pelätään ja jonka kehitystä halutaan suitsia. Populaarikulttuurin pelottelu on tehnyt hyvin tehtävänsä. Terminaattori-leffojen Skynet on ihan kulman takana, mikäli kehitykselle ei laiteta jarrua, vaikka tämän hetken tekoäly loistaa lähinnä kielellisissä tehtävissä. Varmaa on kuitenkin, että tulevaisuudessa monen työn korvaavat erinäiset tekoälysovellukset, mutta huoli pois.
Innovaatiot ovat tappaneet työpaikkoja enemmän kuin pandemiat ihmisiä. Niinkin myöhään kuin 1970–80-luvuilla Suomessa työskenteli satatuhatta metsuria. Reilussa 30 vuodessa heidän määränsä vähentyi 96 prosenttia. Kuitenkaan missään ei ole 96 000 työttömän metsurin reserviä, vaan työvoima etsiytyi ja kouluttautui niin sanotusti uusille aloille.
Kun tekoäly tappaa vaikkapa asiakaspalveluduuneja, vastaavasti uudet innovaatiot luovat uusia ammatteja rinnalle. Ja niin pitkään, kun robotiikan kolme pääsääntöä pysyvät mukana tuotekehityksessä, Skynet-pelot ovat lähinnä hypoteettisia.
Varmaa on kuitenkin se, että poliitikot keksivät kyllä uusia tapoja verottaa uusia keksintöjä.
Kuten aina.
Kim Väisänen
Kommentoi