veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Myrskyn jälkeen – kuka maksaa laskun?

Kim Väisänen
Kim Väisänen

Yrittänyttä laitetaan

Kim Väisänen on ainakin startup-sijoittaja, sarjaepäonnistuja, hallitusamatööri, ex-pienyrittäjä ja tietokirjailija – myös Twitterissä @kimvaisanen

 

Edesmennyt Kari Tapio lupasi itsesanoittamassaan kappaleessaan, että myrskyn jälkeen on poutasää. Ihanaa positiivisuutta, johon vain maailman onnellisin kansa pystyy. Haitilaisilta kysyttäessä voitaisiin saada hieman eri näkemys siitä, mitä myrskyn jälkeen on tarjolla. Lähinnä sortuneita taloja, kuolemaa, koleraa ja muita kulkutauteja.

Aidosti varmaa on se, että ihmiskunta voittaa taistelun koronaa vastaan – ajan kanssa. Rajoittamistoimet purevat, ja kyllä se kauan odotettu rokotekin saadaan aikaiseksi. Siinä missä Kari Tapion ylpeys pelkästään murtui karikolle, pandemian jälkeen murtunut talous tulee paikata kuntoon.

Kaikkia yrityksiä ei kannata yrittää pitää hengissä yhteisillä rahoilla koronan aikana tai sen jälkeen. Normaalioloissakin lopetetaan 80 yritystä joka ikinen työpäivä. Kymmentä ei pelkästään lopeteta, vaan ne menevät konkurssiin, josta jää monesti maksettavaa epäonnistuneelle yrittäjille vielä seuraavaksi vuosikymmeneksi.

Tämä on sitä kuuluisaa talouden kiertokulkua, joka karsii hyvät bisnesideat ja -toteutukset huonoista. Markkinatalouden kilpailussa mustapekka jää vääjäämättä aina jonkun käteen. Olipa pandemia tai ei. 

Yritykset, jotka olisivat jatkaneet koronakriisistä huolimatta, kannattaa auttaa myrskyn yli. Ongelma vain on, että se tulee maksamaan valtavasti.

Suomalaiset yritykset tahkoavat yhteenlaskettuna reilut 35 miljardia euroa liikevaihtoa kuukausittain. Kovin montaa kuukautta ei julkisilla rahoilla esimerkiksi ansiotuloja kustanneta, joita maksetaan vuositasolla noin 140 miljardia. Alivaltiosihteerin tutuksi tekemä slogan verot valtion maksettavaksi ei vaan toimi matemaattisesti.

Jos lähdetään optimistisesta ajatuksesta, että koronakriisin jälkipyykki maksaa julkistaloudelle ja yrityksille vain 20–30 miljardia euroa, miten se rahoitetaan, ja miten se ennen kaikkea maksetaan pois? Vai jätetäänkö ne kylmänviileästi maksamatta? EKP toteaa sitten jossakin vaiheessa, että koronalainat on kristillisessä hengessä anteeksi annettu?

Talouskriisi-sivustolla 1990-luvun laman grand old man Raimo Sailas tarjoaa oman ratkaisunsa. Sailaksen mielestä ”Suomen valtiolla on tässä tilanteessa varaa ja velvollisuus velkaantua nykyisestä tasosta kymmeniä prosenttiyksikköjä suhteessa bkt:hen. Inflaatio tulee aikanaan hoitamaan tätäkin velkaa. Verottamalla velkoja ei voi hoitaa.”

Kun valtiolla on velkaa reilut 105 miljardia euroa, parikymmentä lisäprosenttia tarkoittaisi noin 20–30 miljardin lisätaakkaa tulevien veronmaksajien ja nuorten piikkiin.

Täytyy todellakin rukoilla reipasta inflaatiota velkaa hoitamaan, koska valtion tuloveron vuosituotto on ansiosta noin 5,5 miljardia ja pääomasta reilut kolme. Siitä voi laskea kuinka paljon veroastetta pitäisi nostaa, jos 30 miljardin velat maksettaisiin vaikka vuosikymmenessä pois. Siinä jää Yle-vero paheksunnassa kakkoseksi. Sailas lienee oikeassa siinä, että pelkästään verottamalla koronasta tuskin selvitään.  

Twitterin ärhäkässä keskustelumaailmassa löysivät epäpyhässä allianssissa Kauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, taloustieteen professori Markus Jäntti ja SDP:n kansanedustaja Aki Linden toisensa. Kaikki olivat poikkeuksellisesti samaan mieltä siitä, miten epidemiaa tulisi tässä vaiheessa taloudellisesti hoitaa. Näinköhän herrojen yhteisymmärrys säilyy vielä silloin, kun laskunmaksun aika tulee? Tuskin, koska laskun tekeminen ja jakaminen ovat kovin erityyppisiä tehtäviä.

Hallitusohjelma sen sijaan tulee neuvotella myrskyn jälkeen uusiksi. Se ei perustu enää millekään aikaisemmin sovitulle.

Uuden hallitusohjelman tulee kertoa erityisesti se, miten koronalasku jaetaan meidän kaikkien kesken.

Kim Väisänen

Kommentit (1)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan yksi ynnä kaksi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit