Valtaosa suomalaisista kokee velan epämiellyttävänä. Näin ainakin kertoo Säästöpankin vuosittain toteuttama Säästämisbarometri. Sen mukaan 73 prosenttia vastaajista kokee epämiellyttäväksi, jos hänellä on velkaa. Viime vuodesta suhtautuminen velkaan on muuttunut hieman negatiivisemmaksi; viime vuonna 70 prosenttia vastaajista koki velan epämukavana.
Olettaisin, että tähän suhtautumisen muutokseen on vaikuttanut ainakin kaksi seikkaa.
Merkittävin lienee se, että korkotaso on noussut viimeisen 1,5 vuoden aikana nopeasti. Moni ehti jo tottua ajatukseen, että markkinakorko on olematon tai jopa miinuksella. Vaikka muutos on ollut nopeaa ja tilanne on monelle nuoremmalle ihmisille uusi, koen itse, että kyseessä on enemmänkin paluusta normaaliin. On hyvä asia, että rahalla on hinta.
Toinen syy lienee se, että kotitalouksien rahat ovat olleet viime aikoina tiukilla myös hintojen nopean nousun myötä. Säästämisbarometrin mukaan ihmisten kokema taloudellinen ahdinko onkin noussut vuoden takaisesta.
Taustaryhmittäin katsottuna naiset kokevat velan miehiä useammin epämiellyttävänä. Tämä ei sinänsä yllätä, sillä monissa tutkimuksissa on noussut esiin, että naiset stressaavat raha-asioista enemmän ja kokevat ne negatiivisemmin.
Alueellisesti tarkasteltuna mielenkiintoista on se, että keskimääräistä epämukavammaksi velka koetaan toisaalta pienissä, alle 10 000 asukkaan kunnissa (78 %), mutta myös pk-seudulla (74 %). Pk-seudulla tätä ehkä selittää suuret asuntolainat, kun taas pienissä kunnissa epämukavuus ehkä liittyy enemmänkin asunnon jälleenmyyntiarvoon. Ei ole takeita siitä, että omaisuuden arvo säilyisi edes ennallaan. Oman työllisyytensä näkymistä pk-seutulaiset ja pienten kuntien asukkaat ovat suurin piirtein yhtä huolissaan.
Kannattaako velanottoa pelätä?
Velkaantuminen ja ylivelkaantuminen ovat eri asioita. Valtaosa meistä ottaa velkaa elämänsä aikana ainakin isojen hankintojen, kuten asunnon tai auton, rahoittamiseen. Mutta velan laatuun ja määrään on kyllä syytä kiinnittää huomiota, jotta oma talous pysyisi kunnossa.
Velan laadun osalta velkoja on erilaisia. Velka, joka samalla kasvattaa varallisuutta, on ns. ”hyvää” velkaa. Tämmöistä on esimerkiksi asuntolaina tai vaikkapa opintolaina, joka fiksusti käytettynä kasvattaa opiskelijan henkistä pääomaa ja parantaa työnsaantimahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Sen sijaan saman tien kulutukseen menevä velka on ”huonompaa”, tarpeellista toki sekin ehkä aika ajoin. Pysyvästi omaa kulutustaan ei kannata velalla rahoittaa. Jos uutta velkaa joutuu ottamaan vanhojen velkojen maksuun, on negatiivisen kierteen riski jo suuri.
Säästämisbarometri -tutkimuksemme mukaan 18 prosenttia suomalaisista on ottanut lähiaikoina lainaa maksaakseen pakollisia menoja tai muita lainoja. Näiden osuus on hieman kasvanut viime vuodesta, mikä on hieman huolestuttava ilmiö.
Velan laadun lisäksi myös sen määrään on hyvä kiinnittää huomioita. Tärkeintä on mitoittaa velka sellaiseksi, että oma talous sen lähtökohtaisesti kestää. Tässä tarkastelussa on hyvä huomioida oma talous kokonaisuutena, tulojen lisäksi esimerkiksi myös varallisuus tuo pelivaraa.
Näissä laskelmissa on lisäksi hyvä huomioida erilaiset skenaariot esim. korkotasossa. Toki kaikkia riskejä ei voi huomioida ja välillä elämä yllättää. Silloin taloudelliset puskurit ovat arvokkaita ja antavat aikaa reagoida.
Oikein annosteltuna ja sopivasti tulevaisuuteen varautuen velka onkin hyvä apuväline taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen.
Henna Mikkonen
Kommentoi