Kun katsoo omien teini-ikäisten lastensa digitaalista käyttäytymistä, tuntee itsensä vanhaksi. Heillä uusien digitaalisten palveluiden omaksuminen tapahtuu sekunneissa, kun itse vielä kaivelen lukulasejani nähdäkseni mitä ruudulla lukee.
Tarvitsen nykyään jopa lasteni apua television avaamiseen. Siihen kun tarvitaan kolme kaukosäädintä ja jotain korkeampaa henkistä yhteyttä digivoimien kanssa.
Helposti tuleekin ajatelleeksi, että nuorilta sujuvat kaikki digijutut ongelmitta. Ja varmasti pitkälti näin onkin. Diginatiivit ovat tottuneet teknologiaan. He ottavat uudet palvelut avoimin mielin vastaan ja osaavat niitä käyttää. Mutta tarkoittaako se, että he toimivat kaikin puolin fiksusti digin kanssa?
Ei välttämättä.
OECD on tutkinut jo pidemmän aikaa ihmisten talousosaamista*. Vuosien varrella kysymyspatteristo on laajentunut ja monipuolistunut.
Perinteisten taloudelliseen tietämykseen, käyttäytymiseen ja asenteisiin liittyvien kysymysten lisäksi viime vuonna mukana oli ensimmäistä kertaa myös digitaaliseen talousosaamisen liittyviä kysymyksiä. Ne pitivät sisällään mm. kysymyksiä pankkitunnusten jakamisesta, verkko-ostamisen turvallisuudesta, salasanojen vaihtamisesta ja kryptovaluutoista.
Digitalisoituvassa maailmassa onkin fiksua huomioida myös näitä näkökulmia, joskaan ne eivät ole muusta talousosaamisesta irrallisia.
Talousosaaminen ja digitaalinen talousosaaminen kulkevat käsi kädessä. Esimerkiksi riskin ja tuoton välinen yhteys on hyvä tajusta, tekee sijoituksia sitten verkossa tai sijoitusneuvoja pakeilla. Tämä havaittiin myös OECD:n tutkimuksessa; digitaalinen talousosaaminen korreloi merkittävästi ”perinteisen” talousosaamisen kanssa.
Suomi pärjää hyvin
Erilaisissa digitaalisuutta kuvaavissa mittauksissa Suomi pärjää tyypillisesti hyvin. Esimerkiksi tuoreimmassa digibarometrissä Suomi otti jälleen kerran ykkössijan**. Myös digitaalisen talousosaamisen saralla suomalaiset pärjäsivät OECD:n keskiarvoa paremmin, vaikka ihan kärkikahinoihin emme yltäneetkään.
Tutkitun 28 maan joukossa Suomi sijoittui kuudenneksi. Ihan kelpo suoritus, vaikka virolaiset pärjäsivätkin meitä paremmin. Ruotsi sentään voitettiin, mikä on aina balsamia haavoille.
Nuorilla digitaalinen talousosaaminen on heikointa
Ikäryhmittäin tulokset yllättivät ainakin itseni. Heikointa digitaalinen talousosaaminen Suomessa oli nimittäin nuorilla aikuisilla eli 18–29-vuotiailla. Parhaat pisteet sen sijaan saivat 60–69-vuotiaat. Äkkiseltään olisin arvannut tilanteen olevan toisin päin.
Mutta tarkemmin ajatellen tämä oli ehkä kuitenkin ihan odotettavissa. Suomessa digitalisaatio on ollut läsnä jo pitkään ja esimerkiksi maailman ensimmäinen verkkopankki kehitettiin Suomessa.
Ihmiset ovat hoitaneet pankkiasioitaan netissä ja mobiilisti jo pitkään, paljon pidempään kuin monessa muussa maassa. Varttuneempikin väki on jo tottunut digipalveluihin ja kokemuksen kartuttamalla viisaudella osaavat käyttää niitä fiksusti.
Suomen tilanne eri ikäisten osaamisen välillä poikkeaa OECD:n keskiarvosta. Tyypillisesti digitaalinen talousosaaminen oli heikointa yli 60-vuotiailla.
Mikään ainutlaatuinen poikkeus Suomi ei kuitenkaan ole, sillä muutamassa muussakin maassa varttuneemman väen digitalousosaaminen oli nuoria korkeammalla, esim. Virossa ja Ruotsissa.
Mitä opimme tästä?
Nuoret ovat yleensä näppäriä käyttämään digitaalisia palveluita. Se ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että he käyttäisivät näitä palveluita fiksusti. Opetusta ja opastusta, ehkäpä myös kantapää kautta oppimista, tarvitaan myös nuorten digitaloustaidoissa. Tämä meidän vanhempien ja muiden nuorten kasvattajien on hyvä pitää mielessä.
Henna Mikkonen
** https://www.etla.fi/julkaisut/muut-julkaisut/digibarometri-2023-data-tekoaly-ja-talouskasvu/
Lue myös: Kansantaloudellinen aikakauskirja: Suomalaisten talousosaaminen tarkastelussa
Kommentoi